Elämämme hurmureina

Hiihtämässä 15.1.2012

2012-01-14T02:59:00.000-08:00

Me oltiin tänään hiihtämässä. Musta oli kivaa hiihtää, kun Ahtokin oli mukana hiihtämässä ja se hiihti tosi hienosti. Me tehtiin pitkät ladut hiihtämällä. Me hiihdettiin pitkiä latuja isin kanssa. Me tehtiin semmoinen juttu, että hiihdettiin pitkään niillä laduilla. Ahtokin halusi hiihtää. Se kävi välillä kuntoilemassa ja tuli sitten takaisin hiihtämään.

-loppu-

Tässä teille video katsottavaksi - terveisin, blogin päivittäjä Fisheri

Fisherin-tiimiin uusi tyyppi 11.1.

2012-01-11T07:36:00.000-08:00

Fisherin tiimissä on viimevuonna ollutkin vain kaksi hiihtäjää, joten tänä vuonna Fisherin tiimissä onkin kolme tyyppiä. Minusta on kivaa kun Ahtokin on tullut Fisherin tiimiin. Me ostettiin minun uudet sukset Kallesportista. Me ostettiin uudet sukset ja monotkin, minusta oli hauskaa kun sai uudet sukset ja monot. Me heti melkein löydettiin melkein heti uudet Fisherintiimin pitopohjasukset. Myös me katsottiin sauvatkin jotka sopii, hyvät sauvat. Kuvia teille katsottavaksi - MOI MOI.

terveisin, Lauri ja Ahto (Blogien päivittäjät)

(toimitus huomauttaa: Ahto syö juuri ruokaa monot jalassa)

Lauri ja Ahto ovat hiihtämässä

Lauri ja Ahto laskevat

LUX Helsinki 9.1.2012

2012-01-10T08:12:00.000-08:00

Oli kivaa LUX-Helsingissä. Me nähtiin iso valo kuutio ja olympiastadionin tornista lähti iso lasersäde. Olympiastadionin tornista tuli aina välillä hienoja eri värejä. Se näytti tosi hienolta. Me käytiin katsomassa valoesitys. Me nähtiin myös Finlandia-talon seinään heijastettiin varjoja. Me nähtiin hienoja meduusalyhtyjä ja kaikenlaisia hienoja lyhtyjä. Meillä oli ihan hirmuisen hauskaa LUX-Helsingissä. Kun me lähdettiin kotiin me ostettiin meillä pääteasemalta kolmioleivät. Tässä teille kuvat - voitte katsoa! (Lauri)

Ensiksi katsottiin Olympiastadionin tornia. Sitten loppu! (Ahto). AUTS

Olympiastadionin torni

Me ollaan oopperatalon ulkokatsomossa

Me käytiin katsomassa valoshowta

Me käytiin katsomassa isoa valokuutiota Tuomiokirkon pihalla

Siinä on iso valokuutio

Siinä me ollaan Tuomiokirkon lähellä

Ahto joulujuhlat 15.12.2011

2012-01-06T12:40:00.000-08:00

Loppiaisluistelut 6.1.2012

2012-01-06T12:22:00.000-08:00

Luistelemassa 17.11.2011

2011-11-21T07:31:00.000-08:00

Luistelemassa oltiin ja tässä on video kun minä luistelen ilman kelkkaa. Me mentiin bussilla ja oltiin Oulunkylän jääkentällä. Käytiin myös kahviossa.

Tähtiä katsomassa 8.11.

2011-11-11T09:10:00.000-08:00

Kun me käytiin katsomassa tähtiä ja meillä oli siellä kivaa. Me nähtiin myös Jupiter ja tietysti myös kuu. Ja sillon sitten me lähdettiinkin kauppaan ja me nähtiin myös tähtiä katsomassa satelliitti. Me nähtiin myös semmoinen tähtikuvio kuin Otava ja semmoinenkin tähtikuvio kuin Kassiopeia ja sitten me nähtiin myös semmoinenkin tähtikuvio kuin Joutsen. Sitten me mentiinkin kotiin ja katsottiin tähtikarttaa ja meidän ottamat kuvat

-LOPPU-

Laurin ja isin pyörät

Kummitus

Lauri, kuu ja Jupiter

Otava

Kalassa 6.11.2011

2011-11-07T23:54:00.000-08:00

Kun me lähdettiin kalaan minä sain ison ahvenen joka ei ollut myöskään iso, mutta me käytiin Odilammella. Sitten kun me päästiin autolla Odilammelle me alettiin kalastamaan ja vähän ajan päästä me isin kanssa lähdettiin metsään ja käytiin myös toisella puolella metsää. Meillä oli tosi hauskaa siellä Odilammella. Messissä oli Jukka, Mitri, Isi, ja Lauri. Meillä oli kyllä kaikilla tosi hauskaa, mutta siellä oli kyllä vähän kylmä ilma, mutta oli kuitenkin hirveän hauskaa. Kun alkoi tulla niin kylmä, että meidän pitäisi lähteä kotia kohti niin minä otin autossa pitkää videota automatkasta. Kun me päästiin kotiin me alettiin perkaamaan kalaa ja näytettiin äitille ja Ahtolle kuvat.

-LOPPU-

Jukka ja Mitri laiturilla

Minä kävelen suolla

Kalakaverini

Isin miniahven

Lauri ahvenen kanssa

Lauri ja isi ovat tämän sillan rakentanut

Matkalla Suomenlinnassa 5.11.2011

2011-11-05T09:05:00.000-07:00

Me käytiin Suomenlinnassa äitin kanssa ja siellä oli hauskaa. Isi ja Ahto ei ollut mukana koska Ahto oli kipeänä. Meillä oli hauskaa ja mentiin laivalla Suomenlinnaan. Laivassa oli paljon ihmisiä, jopa tosi tosi tosi monta ainaskin 20. Me käytiin myös Kustaanmiekassa ja nähtiin Viking XPRS ja se oli tosi iso laiva ja siitä tuli valtavat aallot.

Kuivatelakka

Köysitolppa Kuninkaanportilla

Kuninkaanportti

Pelastusrengas maksulautan laiturilla Kustaanmiekassa

Lauri tykin kanssa

Linda Lines - kuva otettu hiekkarannalta

Kahvilassa Suomenlinnassa

Laivassa Lauri ikkunan lähellä

Kun me lähdettiin takaisin päin me käytiin kahviossa jossa oli hienon näköistä ja minä join ison lämminmehu lasillisen ja äiti joi ison kaakaolasillisen. Kun me lähdettiin laivalla takaisin päin me nähtiin meripelastuslaivoja ja käytiin siellä. Käytiin myös moottorihuoneessa ja siellä oli hienon näköistä ja sitten me lähdettiinkin kotiinpäin.

Meripelastusveneitä Kauppatorilla

Helsingin meripelastusvene, jossa seisoo Lauri kannella

Helsingin meripelastuslaivassa konehuoneessa Lauri

Tuomikirkko eli Tipun Kanada

-LOPPU-

Vasarahai 4.11.2011

2011-11-04T01:20:00.000-07:00

Päiväkodissa Laurin ryhmässä oli naamiaispäivä ja äitin kanssa pitkään suunniteltu ja toteutettu puku, vasarahai, valmistui sopivasti edellisiltana. Vaikka Ahto potee yhä tautia kävi Lauri käväisemässä päiväkodilla viihtymässä ja esittelemässä pukua

SALAMAMIES SAIRASTAA

Jätevuorella 30.10.2011

2011-10-31T09:26:00.000-07:00

Ahto ja Isi ja Lauri ja Äiti meni vuorelle. Me mentiin pyörillä. Isi ja Lauri meni kovaa niin minä tutkin tuolta puolelta ja Lauri ja isi on siellä suuntaan. Ja kun me oltiin menossa luulin ne menee Rekon ja Einon kotiin. Ne ei mennytkään vaan§ ne meni hiekkatielle. Kun oltiin perillä me kiivettiin isoja portaita ylös asti. Ylhäällä minä kiikaroin ja minä kuvasin. Me otettiin kiikarit ja kamera mukaan. Kun oltiin lähössä kotiin äitin rengas meni puhki. Sitten tapahtui niin, että isi ja Ahto meni äitin pyörän kanssa juna-asemalle.

kirjoittanut: Ahto

-Loppu-

Me istutaan kivellä

Me kiivetään rappusia ylöspäin roskavuorelle

Minä kiikaroin

Pyöräilemässä 29.10.2011

2011-10-29T04:27:00.001-07:00

Laurin pyörästä Lauri on ottanut kuvan omasta pyörästä. Se on minun mielestä tosi tosi tosi hieno

Laurin pyörä ja Isin pyörä ja Lauri ja isi kuvassa

Hieno kuva sillalta otettuna hienosta maisemasta

Hieno kuva mätiksen vedestä

Hanhia kauheasti mätiksen nurmikoilla

Taidenäyttely 22.10

2011-10-22T03:38:00.000-07:00

Ahto Heikkilä (s. 8.2.2008)

lempileikki: Salama-autot

lempiruoka: mannapuuro, suklaamannapuuro

kavereitani: Lauri, Reko

lempi pehmolelu: tipuraukka

minusta tulee isona: aikuinen

minusta on ihanaa: leikkiä Einon ja Laurin ja Rekon kanssa

minusta on surullista: mennä päiväkotiin

terveisiä taidenäyttely vieraille:

Tervetuloa taidenäyttelyyn

Lauri Heikkilä (s.14.3.2006)

lempileikki: maja, pikkulegot, dublot, hiekkalaatikko

lempiruoka: makaroonilaatikko

kavereitani: Eino, Ahto, Nella, Reko

lempi pehmolelu: lammas, harso, leevi

minusta tulee isona: jääkonekuski

minusta on ihanaa: Ahto, Eino, maalata, ommella, askarella, Reko, katsoa lastenohjelmia, leikkiä pikkulegoilla

minusta on surullista: ei mikään

terveisiä taidenäyttelyn vieraille:

Tervetuloa taidenäyttelyyn, olipas ihanaa kun te tulitte.

"Syksyinen puu"
Lauri

"Pikavene"
Lauri

"Koira ulkoilee"
Lauri

"Kävelevä puu"
Ahto

"Hieno syksyinen puu"
Lauri

"Merten kummajaiset"
Lauri

"Jääkaappimagneetteja
vasen: Ahto, oikea: Lauri

"Pikkulego bussipysäkki"
Lauri

"Nokkapuu"
Ahto

"Iloinen Lauri"
Lauri

"Herra rausku ui"
Ahto

"Pikavene"
Lauri

"Ihan maapallo ja kuu"

Lauri

"Tipuraukka pitää puupeikkoa kädessä"
Ahto

Päätti mennä Pietariin

kirjoittanut: Ahto Heikkilä 19.10.2011

Tipu-raukka laittoi tavaroita reppuun ja laittoi hienon pipon ja se laittoi hienon puvun ja sitten se jo lähti. Tipu-raukka päätti mennä Allegrolle. Se jo lähti. Tipu-raukka juoksi asemalle ja näki junan: ”Varmaan se on minun juna.” Se oli ihan Tipu-raukan juna ja hänen ystävänsä lammas junaan ja lammas ehti samaan junaan kuin Tipu-raukka. Ne menivät Pasilaan ja sieltä tuli juna ja lammas ei ehtinyt Tipu-raukan junaan ja lampaan piti odottaa toista ystävää. Lammasta harmitti miksi lammas ei ehtinyt Tipu-raukan junaan.

M-flirt tuli ja lammas meni M-flirtillä ja siellä oli ystävänsä kiinalainen Tipu. Kiinalainen tipu ja Lammas seurasivat Tipu-raukan junaa ja sitten ne menivät päätepysäkille. Ne juoksivat Allegroon ja ehti Allegroon. Siellä kuulutettiin: ”Tämä Allegro suuntaa kohti Pasilaa.” Allgro kiisi kuin Usain Bolt. Allegro vaihtoi väärään suuntaan mistä se joutui Lahteen. Se kääntyi ja vaihtoi raidetta suoraan ja se kiisi ja kiisi ja kiisi ja kiisi.

Kaikkien maha murisi ja ne menivät syömään. Sitten kuulutettiin: ”Pietari, Pettirsburg”. Niiden mahat murisi ja ne menivät syömään kiinalaiseen. Lammas tilasti palluroita, kiinalainen tipu tilasi lempiruokaansa salaattikastiketta ja lammas tilasi taas lempiruokaa palluroita. Ne syö ja syö ja ne päätti mennä katsomaan Pietarin laivoja. Ne päätti mennä jonnekin Pietarin laivaretkelle.

Siellä oli Viking Express ja ne päätti mennä siihen. Sehän olikin lentävä Viking Express. Lentävä Viking Expresissä kuulutettiin: ”Tämä menee aina kuuhun ja siellä pitää mennä raketilla.” Viking laittoi siivet ja peltimet auki ja auki ja ikkunat meni rikki ja ne päätti mennä. Ja sitten lammas soitti korjausmiehelle.

Korjausmies tuli niitten ikkunan luokse ja sanoi lampaalle: ”Onko teidän ikkuna rikki?” ”On!”. ”Nyt se on korjattu.” Sitten tapahtui niin, että ne päätti mennä ystävänsä kiinalaisen Tipun luokse. Ne päätti mennä kiinan junaan joka meni vuorten yli ja vuorten ali. Ne meni siihen junaan ja se kiisi ”Tshhhhhh....!” Sitten kävi niin, että se vaihtoi raidetta ja kuului ”Gruougofkspkgj!” ja sen moottori meni rikki.

Korjausmies päätti tulla ja se tuli ja korjasi moottorin ja sitten tuli Salama McQueen ja se toi niille kaikille Salamalehden.

-Loppu-

Lammas ja Tipu-raukka Allegrolla

kirjoittanut: Lauri Heikkilä

Lammas mietti minne lammas menisi kun oli niin hieno kesäpäivä. Sitten lammas päätti, että se menisi Allegrolle. Lammas pakkasi tarvikkeita. Lammas pakkasi hienon pukuvaatteensa ja sitten se lähtikin matkaan. Kun lammas saapui M-junan asemalle juna meni juuri ja Lammas joutui odottamaan hirmuisen kauan.

Ja kun lampaan juna juuri tuli Tipu-raukka juoksi junaan tosi tosi tosi kovaa ja ehtikin samaan junaan kuin lammas. Lammas ja Tipu-raukka matkasivat yhdessä kohti pääteasemaa. Matka kesti aika kauan, mutta Lammas ei malttanut odottaa kun Tipu-raukkakin menisi Allegrolle. Ja kun he saapuivat pääteasemalla Lammas Tipu-raukan kanssa juoksi Allegron lähtöpaikalle ja juuri ehtivät kun Allegro oli juuri lähtemässä.

Allergo lähti. Kuulutettiin: ”Tämä juna Allegro lähtee kohti Pietaria, matka kestää puolituntia.” Juna sanoi ”Griiiik” ja lähti syöksymään tosi kovaa. Lammas matkasi Tipu-raukan kanssa Pietariin ja niille tuli tosi kova nälkä. Ne halusivat mennä syömään johonkin ravintolaan junassa. Kun he menivät syömään junaan kuulutettiin: ”Pasila, Böle!” Sitten ystävämme Nemo hyppäsi kyytiin ja niille tuli toveri kyytiin ja ne istuivat kolme vierekkäin. Allegro taas lähti Pasilasta – Tshhhhh.....

Allegro meni hirmuisen kovaa tosi pitkään kohti Tikkurilaa. Tikkurilassa Lammas halusi nähdä ystävänsä toisen lampaan ja kun juna sanoi ”Griiiik” kuulutettiin: ”Tikkurila, Dickursby!” Junaan astui sisään toinen lammas ja se meni Lampaan luokse ja ne menivät yhdessä syömään koska molemmilla lampailla oli nälkä ja Nemollakin oli nälkä. Sitten kuulutettiinkin: ”Pietari, Petersburg!”

Lammas ja toinen lammas ja Nemo astuivat junasta pois ja menivät Pietariin. Pietarissa ne menivät syömään kun niillä oli taas nälkä. Ne meni syömään kiinalaiseen. Kiinalaisessa lammas tilasi lempiruokaansa – palluroita. Nemo tilasi lempiruokaansa – kiinalaista riisiä. Kun kaikki oli syönyt ne lähtivät kylään ystävällensä kiinalaiselle Tipulle. Ne menivät takaisin asemalla ja menivät kiinan junaan.

Kiinan junassa matka kestikin 120 tuntia. Juna meni vuorten yli ja vuorten ali. Junassa juuri syöksyivät vuoren alitse kuului ”Tshhhhhhhhh........!!!” Ja kun he olivat vuorten sisällä juna meni tosi hirmuisen kovaa ja kuului taas ”Tshhhhh.....!!!” ja juna syöksyi taas tunnelista ulos. Juna saapui Kiinaan ja kiinassa ne menivät kiinalaisen tipun luokse joka oli myös heidän kaikkien ystävä. He kaikki menivät vuorten yli Kanadaan junalla. Matka kesti 1000000 tuntia veden alitse pitkää tunnelia ja saapuivatkin kerran Kanadaan ja menivät Maijan luokse joka oli myös heidän kaikkien ystävä.

Maijan luona ne kaikki jumppasi. Ja sitten ne pitkän matkaa lentokoneella Pietariin. Matka kesti 1000202 tuntia. Kun ne menivät lentokoneeseen niillä kesti tosi kauan kun matka oli niin pitkä. Matkalla ne menivät hirmuisen kovaa ilman yllä – pilvienkin yllä. Lentokone syöksyi ja laskeutui suoraan Pietarin lentokentälle. Kun ne pääsivät Pietariin ne menivät taas syömään kiinalaiseen kun niillä oli taas hirmuinen nälkä. Lammas otti taas palluroita, tipuraukka osti lempiruokaansa banaania ja kiinalainen tipu osti lempiruokaansa kiinalaista riisiä ja nemo osti lempiruokaansa kiinalaista pastaa.

Lopulta ne kaikki menivät omiin koteihinsa ja kotona ne kirjoittivat matkastansa tarinan. Sitten kaikki menivät nukkumaan ja tulikin pitkä yö. Kun aamu koitti he lähtivätkin kaikki uudelle retkelle. Ne meni Allegrolla Tikkurilaan ja tapasivat taas asemalla. Allegro syöksyi ja sanoi ”Tshhhh....” ja syöksyi Tikkurilaa kohti. Kun allegro tuli tikkurilaan ne kaikki hyppäsivät pois ja meni ystävien luokse. Ne kaikki kirjoitti yhdessä yhteisen tarinan edellisestä matkasta joululahjaksi.

-LOPPU-

Halkolammella 20.7.2011

2011-07-20T07:48:00.000-07:00

Aamulla tämä kuva on otettu Ahtosta, kuvan on ottanut Lauri ja tota siinä kuvassa Ahtolla on hassu ilme, myös sitten siinä kuvassa on minun mielestä Ahtolla hyvä ilme.

Ahto on hassussa ilmeessä, myös siinä kuvassa tapahtuu sellaista, että ollaan metsässä keräämässä mustikoita ja ollaan uitu ja ollaan grillattu ja ollaan Ahton kanssa rakennettu majaa ja kaikkea muuta eriskummallista (kuvaaja: Lauri)

Kuvassa minä olen hyvässä ilmeessä mettässä, me ollaan juuri alkamassa rakentaa majaa. Siitä tulee hieno maja, me aletaan rakentaa sitä isoista kepeistä ja muusta. Me siistitään ja puhdistetaan sitä ja tehdään siitä tiipiin muotoinen (kuvaaja: Ahto)

Koko metsäretkeilijät ovat tauolla istumassa kalliolla. Kuvassa ollaan istumassa isi ja ahto ja mummi (kuvaaja: Lauri)

Isin keräämiä mustikoita ja näkyy isin käsikin ja näkyy mustikkapurkki ja muita kasveja. Isi on kerännyt tosi paljon jo mustikoita, melkein koko tankillisen (kuvaaja: Lauri)

Siinä nyt ollaan rakentamassa majaa metsässä. Isoista kepeistä rakennettu hieno maja. Ahto siistii majaa. Siinä on niin hyvä siistijä Ahto ja se on niin taitava. (kuvaaja: Lauri)

Valmis maja (kuvaaja: Lauri)

Siellä mummi on keräämässä mustikoita ja sillä on tosi iso ämpärillinen mustikoita. Se kerää luukissa mustikoita. Siellä on kunnon iso laituri ja myös siellä on iso grillikatos (kuvaaja: Lauri)

Siinä on minun ottamani kuva minusta, suukuva (kuvaaja: Lauri)

Ilman appareita 7.5.2011

2011-05-07T08:24:00.000-07:00

Minusta oli kivaa ajaa ilman appareita. Minä opin ajamaan ilman appareita ja musta oli hauskaa ettei apparit kolise. Minä tänään aamulla (6.30, eilisen alkutreenin innoittamana) menin harjoittelemaan ilman appareita ajoa ja se sujui kuin rasvattu. Me käytiin pyörällä (ilman appareita) prismassa ostamassa äitille äitienpäivälahja ja kaikkea muuta äitienpäivä aamupalaa ja mulle poliisipikkuvene joka kotona rakennettiin.

Loppu

Synttärihumua helmi-maaliskuu 2011

2011-03-17T01:51:00.000-07:00

Ahton oikeet synttärit 8.2.

Minä syön (ahto)

Uusi lahjaksi saatu Pekan keskus ja muut Patekamat

Yhteissynttärit sukulaisille 4.3.

Synttäreillä oli ongintaa ja ilmapalloja. Paikalla oli Eetu, ei ketään muita (Lauri)

Sieltä paljastuu MAKE! (ahto)

Sieltä paljastuu pikkulegoja (lauri)

Me syödään (lauri), Ahto syö (ahto)

Kaverisynttärit 13.3.

Synttäriseuruetta

Laurin oikeat synttärit 14.3.

Keuhkoputkentulehdus syntymäpäivänä

Vuoden vika synttäripaketti (Huoh, toim. huom.)

Hiihtoblogiko (?) 16.1.2011

2011-01-16T09:28:00.000-08:00

Fisherin-tiimin tekniikkanäyte

Peltosen-tiimin ladunvarsi haastis

Hiihdettiin Trumpettipuistoon 14.1.2011

2011-01-15T09:29:00.000-08:00

Katsaus menneeseen:
2010:
http://laurielmeri.blogspot.com/2010/01/uudet-fisserit-testissa-2512010.html
2009
http://laurielmeri.blogspot.com/2009/02/hiihtolomalla-1422009.html

Lentokonemuseossa ja kiinalaisessa ravintolassa 7.1.2011

2011-01-09T06:24:00.000-08:00

Käytiin lentokonemuseossa. Ostettiin lentokoneet lentokonemuseosta ostettiin. Lentokoneita ja airbusseja ja suomalainen lentokone vielä tollanen kamerakin oli siellä. Sitten mentiin kiinalaiseen ravintolaan bussilla. Olin vaunuissa, Lauri käveli. Söin kiinalaisessa ravintolassa kevätpullan - kevätkääryleen, Sitten me mentiin junalle kotiin (Ahto)

Siellä oli tyhjä tila laitettu yhteen koneeseen mihin voi mennä itse katsomaan. Sitten me mentiin kiinalaiseen ravintolaan. Minä söin palluroita aika monta. Minä söin ihan hulluna, minun vatsani oli ihan täynnä en meinannut jaksaa koko matkaa junalle kävellä. Kävästiin kirjakaupassa. Mentiin R-Junalla pasilaan tosi nopeesti. Hypättiin M-junaan ei ehitty ja mentiin takaisin ylös ostamaan jotain juotavaa ja sitten just just ehittiin M-Junaan ja mentiin lopulta kotiin asti (Lauri)

Ahto kurkkaa (ahto)

Lauri kurkkaa (lauri)

Minä ja Ahto syömme (Lauri ja Ahto)

Pilkillä Seurasaaren selällä 5.1.2011

2011-01-05T08:21:00.000-08:00

Minä ja isi tarkkaillaan minun onkea tapahtuuko mitään. Ahto nostaa koko ajan kauas ja alas, kauas ja alas

Ahto nykii

Minä ja kiiski

Minä ja ahto syömme - meillä oli eväinä hyvää pullaa, hernekeittoa, mehua ja pasteijaa. Syömme valtavan ison sähkötolpan juurella

Minä pieruilen

Hiihto - Ahto hiihti ensimmäistä kertaa 3.1.2011

2011-01-05T08:16:00.000-08:00

Kuvassa Lauri hiihtää niin niin kauas. Isi on ottanut kuvan, minä meinasin jo vähän kuvasta karata. (Lauri)

Ahto eka kertaa suksilla

Uusi vuosi - suuria jysäreitä 31.12.

2011-01-05T08:08:00.000-08:00

Uutena vuotena me ammuttiin isoja tulivuoria ja pikku tulivúoria ja lentskareita ja perhosia aikapaljon ja yks tähtipata ja yks pieni pata. Hienoin oli pelottava tähtipata - siitä tuli liian kovat äänet Bam BAM. Minusta oli myös aika hienoin toi toi iso tulivuori.

Meillä oli ´ruokana pähkinä, sipsi, karkki ja dippilajitelma.

Kuvassa meillä on valopyssyt kädessä ja kaulassa. Ahtolla on kädessä vain. Tässä kuvassa ei niitä paljon heilutella.

Iso tulivuori - näette se on aika iso. Se oli minun kauhein iso suosikki. Me katotaan sitä tulivuorta puiston kasalla. Seuraavana päivänä me kerättiin raketit pois. Siinä se oli heisuli hei!

Sain tinasta pokaalin

Ahto sai tinasta taskurapun

Jouluaatto Mikolla ja Lindalla 24.12.

2010-12-27T22:40:00.000-08:00

Nyt laitetetaan pitkästä aikaan blogiin uutta jutskia. Jos vaikka olisikin jotain uusia kuvia blogiin laitettu, sitten voikin tulla uusia kuvia katsomaan. Nyt onkin eniten uusia kuvia laitettu Mikolta ja Lindalta. Loppu! (LAURI)

Eetu ja minä olemme takan vieressä

Pukki, Eetu, Ahto ja mä

Lauri avaa pakettia - paketista tuli Brio asemarata

Ahto avaa pakettia kotona, mistä tuli muumitalo

Laivatarinoita

2010-11-25T07:44:00.000-08:00

Symphony ajaa karille. Symphony ajaa karille. Serenade ajaa karille. Serenade uppoaa. Europa uppoaa. Europa uppoaa. Europa otetaan karilta pois. Europa takaisin ajaa kotisatamaan. Galaxy meni karille viime viikolla. Sitten galaxy pääsi taas kotisatamasta matkaan. Turku oli kotisataman nimi. Sitten galaxy lähti taas reissuihinsa tosi pitkille matkoille. Se oli nyt ensireissulla Tallinnaan. Sitten kun se oli kaikki reissut mennyt Tallinnaan se siirtyi sellaiselle reitille jonka nimi oli Turusta Tukholmaan. (Lauri)

Exprs menee tallinnaan asti ei viking exprs uppoa ollenkaan. Laitetaan vikingille köydet kiinni. Symphony menee karille. Galaxy menee karille. Siihen se loppuu. (Ahto)

Kukkakuvia kesältä 2010

2010-11-07T03:55:00.000-08:00

Haluan laittaa kukkakuvia kun ne on niin ihania - etkö sä sitä ymmärrä? Lauri ja Ahto on ottanut näitä kuvia.

Kirjamessuilla

2010-11-07T03:44:00.000-08:00

Me ostettiin kirjamessuilta kirjoja ja lainattaan kirjastoautosta kirjoja. Me laulettiin "Jalkapatikalla" ja saatiin CD:t laulusta. Ahto lauloi vain limpsis. Kirjaston sivuilla on kuva jossa laulan ja teen levyä. Tästä linkistä painaen pääsee kirjaston sivuille.

http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?groupId=315b2f67-1011-4808-8b41-c0e3275bda77&announcementId=2c484f0e-5b10-43bd-8f0c-54bc75871d54

Käsityöpäivä 26.10

2010-11-07T03:39:00.001-08:00

Annantalolla tehtiin hepat. Ne tehtiin villasukasta, laitettiin sisälle pumpulia, korvat on tehty kankaasta ja tukat langasta ja suitset naruista. Keskellä kuvassa on lauri ja ahto. Alla olevassa videossa minä ompelen junaratoja paperille. Ahtokin on ommellut jo paperille suoria viivoja ompelukoneelle

Horse Show 22.10.2010

2010-10-25T09:12:00.000-07:00

Lauri ja Ahto Horse Showssa (ahto)

Traktori oli kivempi kun hevoset (ahto)

Heppa hyppää (ahto)

Oltiin Annantalossa 19.10.2010

2010-10-22T06:15:00.000-07:00

Me oltiin Annantalossa. Piirrettiin hiilejä papereille, me tehtiin niillä hiileillä kankaalle. Laitettiin kankaille seulan läpi ainettä. Sit ne kuivatettiin. Sitten lähettiin kotona siellä ois vielä ommeltu ja silitetty, me ommeltiin ja silitettiin kotona. Tyynyjä niistä tuli. (lauri & ahto)

Maalla kulkeva vene, aiheena oli unikuvat(lauri)

Hiileillä piirsi isi pomppii, paten kastelukannu sitten piirsi äitin pienenä (ahto)

Punainen laurin ja vihreä laurin, sininen ja punanen missä on kastelukannu on ahton.

Mentiin Viking Expressillä Tallinnaan 14.10.2010

2010-10-21T04:52:00.000-07:00

Me mentiin laivalle kannelle kattelemaan kun me mentiin laivalle. Me syötiin laivalla ranskalaisia ja lihapullia ja ketsuppia. Puolukkahilloa syötiin. Me käytiin sivukannella kattelemassa ja ylä- ja takakannella kattelemassa maisemia. Nähtiin avomerta ja suomenlinna ja kaikkea mitä siellä näkyi. Myrskyinen ilma oli. Laiva keinui vähän aina vaan enemmän, satamaan kun tultiin Tallinaan ainaski keinu vähemmän. (lauri)

Viking Expressin Savupiippu (ahto)

Tallink Star (ahto), Ei kun super star, star on se missä näkyy autot (Lauri), joo super star (ahto)

Katellaan maisemia ikkunasta (ahto)

Me käytiin merimuseossa. Siellä oli kaikkia laivoja ja sukelluspukuja, ahto sanoi niitä miehiksi ja pelkäsi niitä. Oikeesti ne ei ollu miehiä. Merimuseon oikea nimi oli paksu bertta, siksi se oli Paksu Bertta kun se oli niin paksu. Paksu Bertta oli muurin keskellä. Merimuseon jälkeen käytiin Olavin kirkossa. Kivettiin siellä isot portaat ylös. Huipulta näkyi vaikka mitä, laivojakin. Liian pitkät portaat (258 porrasta, 62m toim. huom.).

Paksu Bertta

Lauri, Ahto ja Estonia pienoismalli (Lauri)

Halusin ottaa kuvan koska taulu oli niin hieno

Me ollaan piirtämässä Paksussa Bertassa, yritän ottaa mallia yhdestä laivasta. Ei onnistu ei tule samanlaista. Koululaisena voin laittaa muuten ite näitä tekstejä (lauri)

Olavin Kirkon portailla

Tallink Star ja Tallink Cruises, kuva otettu Olavin kirkosta. Näkyy putkia joista mennään laivaan. Näette Tallinkin merkit ja näette kaikkea mitä laivoissa on.

TAKAISINTULO MATKALLA

Äiti ja Lauri ja Ahto kurkkaavat kulman takaata Olavin Kirkon huipulla

Lauri "Varattu ruokailijoille"-kyltin vieressä. Ollaan Vikingin sisällä

Lauri ja Ahto syövät oikeaa ruokaa... Ahto kattoo väärään suuntaan. Sama kyltti seinässä kiinni - varattu ruokailijoille.

Pelle-esitys ja nukke-esitys

Tässä videossa tanssitaan Viking Expressillä

Kuvia paljon mitkä on otettu kesällä 2010

2010-10-16T04:24:00.000-07:00

Tässä on Lauri ja Ahto kahes kuvassa vappuna 2010 (Lauri)

Ahto ja Lauri halaavat "joulupukkia" 9.5.2010 (Lauri)

Me ollaan kattomassa kustaanmiekassa kattomassa kun silja symphony menee kustaanmiekassa (Lauri), Maija kattelee Silja Symphony kuvia (Ahto)

Me oltiin Falkullassa. Ahto on Falkullassa ratsastamassa puisessa koirassa. Lauri on ratsastamassa puisella hepalla.

Ahto sai kalan Munkkiniemessä.

Lauri pitää juhannustangosta kiinni.

Lauri ja Ahto on Pihlajasaaressa kattomassa Tallinnan laivoja. Sieltä ei näkynytkään mitään muuta kuin Tallink Star. (Lauri)

Eetu ja Lauri suihkulähteestä juoksemassa. (Lauri)

Lauri hyppää pituutta. Ahto juoksee tässä kuvassa. (Lauri)

Me ollaan menossa kanavaristelijä Sunlinesilla. Me ollaan menossa just Hevossalmen sillan alta

Oltiin mökillä mahlujärvellä (lauri, ahto)

Me ollaan tultu risteilyltä. Lauri on kanavaristeilijän vieressä aurinkolasit päässä Kauppatorilla.

Ollaan kattomassa Kauppatorilla kun pendoliinot on lähössä. Punainen pendoliino on just tullu ja vihreä pendoliino on just lähössä. (Lauri)

Me ollaan leipomassa karjalanpiirakoita, Lauri ja äiti. (Lauri)

Minä olen Miian töissä ompelemassa kangaspuilla. (Lauri)

Me ollaan Korkeasaaressa. Me ollaan linnun vanhassa häkissä, katseltiin kaikkea mitä näkyy. (Lauri)

Lauri, Ahto ja Biisoni kuvassa

Lauri ja Ahto on kattomassa tiikeriä.

Ylä kuvassa Ahto näyttää Laurille minkälaisen unikaverin haluaisi Tipun seuraksi... seuraavassa kuvassa ollaankin ryhdytty jo tositoimiin... (Hanna ja Lauri)

Ja siinä se Ahton vapauttama tiikeri on! Mitäköhän Tipu tuumaa???

Me ollaan tultu Korkeasaaresta Vispilällä Kauppatorille. Lauri on kuvassa käsi köydenlaitto ponttoonissa kiinni. (Lauri)

Mentiin Symphonylla ruotsiin, sängyt oli symphonyn hyteissä. Ostettiin symphonypaidat. Ruotsissa mentiin metrolla, ratikalla, kaupunkiratikalla.

Ahto ratsastamassa Linnanmäellä hepalla.

Ahto on muksupuksussa Laurin kanssa ja Lauri vilkuttaa. Siinä näkyy myös vähän muksupuksua. (Lauri)

Lauri vilkuttaa rekkarallista ja ahto on ohjaamossa myös. (Lauri)

Äitiä ei näy kokonaan Lauri näkyy kokonaan. Olemme vesitasossa. Vesitaso osuu vähän kukkiin. Olemme nousussa. (Lauri)

Independence of the seas (maailman suurin risteilijä)
,

Leivotaan kanelipullaa (lauri)

Laittaa kanelia

Lauri ja Ahto verhokeskellä lähdössä juoksemaan (lauri)

Syödään hernekeittoa isossa puistossa (ahto)

Ollaan Suomi-Ruotsi maaottelussa isin kanssa (lauri)

Me ollaan paloautosängyssä, ruotsin ja suomen liput ylhäällä, näkyy osa lippusiimaa (lauri)
Kanadan lippu näkyy vaan vähän (ahto)

Askarrellaan siilejä (lauri)

Ollaan metsässä (ahto)

Sienimetsässä keräämässä sieniä, mentiin bussilla luukkiin (lauri)

Ahto sai mustatokon

Minä paistan ahventa. Mentiin munkkiniemeen onkimaan pyöräkärryllä. Muuta ei tehty (lauri)
Jukan kansaa mentiin, hiekkatiellä oli sieni munkkiniemessä (ahto)

Terveisiä Laurilta ja Ahtolta 16.10

2010-10-16T04:17:00.000-07:00

Tervetuloa taas Laurin ja Ahton blogiin. Tänne aletaan taas laittamaan kirjoituksia. Lauri ja Ahto laittaa yleensä itse tänne kuvia ja teksejä.

terveisin, Lauri

Lauri ja Ahto pyyhkeet päällä mökillä Mahlujärvellä heinäkuu 2010

Pyöräilykausi avattu 3.4.2010

2010-04-03T09:07:00.000-07:00

Katuhaukka ja Indurain valmiina iskuun...

Pois kaikki alta - tie näyttä kapealta...

Salpauselällä 6.3.2010

2010-03-08T09:17:00.001-08:00

Tehtiin isin kanssa pitkään odotettu visiitti Suomalaisen hiihtourheilun alkulähteille Lahteen. Perjantaisten saunomisien ja iltapalailujen myötä nukahdin isomummilaan vain herätäkseni puoli seitsemän maissa yhteen ajatukseen - koska mennään sinne kisoihin?

Lopulta istuimmekin syvällä lumessa keskellä hurraavaa kansaa kolmen ylvään mäkitornin kohotessa kohti tuulista lahtelaista taivasta aivan edessämme. Kisakokemus oli mykistävä ja Sami, Ritu ja Ville piirsivät lähtemättömän kuvan mieleeni. Edes totuttuun tapaan peruutettu yh:n mäkikoitos ei latistanut tunnelmaa, sillä ehdin nähdä koekierroksella tarvittavan määrän hyppyjä tajutakseni mistä hommassa oikeasti on kysymys. Kotimatkalla mieli oli täynnä kisamieltä ja seuraavat pari päivää sujuikin sutjakasti sekaolympialaisten merkeissä.

Vihdoinkin paikanpäällä

Lahti - kaupunki jossa liput heiluvat aina!

Kohtuullinen tekniikka - lieneekö tallikavereita?

Karpalossa on tunnelmaa - hyvä Sami, hyvä Sami!

Raskas reissu takana - hauskaa oli!

Yhteiset synttärijuhlat 2 & 4v 27.2.2010

2010-03-08T05:27:00.000-08:00

Isot kiitokset kaikille juhliin osallistuneilla ja tervetuloa ensikin vuonna jos vaan ehditte vuodessa toipua. Hauskaa oli juhlissa ja juhlien jälkeen kiitos hienojen lahjojen.

6 vuotta puhaltajia...

Saisikohan tän jo avata...

Ohjelma oli laadukasta pienten...

... ja kokeneiden juhlijoiden mielestä!

Lumen armoilla Halkolammella 25.2.2010

2010-02-28T01:45:00.000-08:00

Keli suosi hiihtolomareissuamme Halkolammelle - aurinko paistoi ja pakkanen hissutteli juuri sopivilla retkilukemilla. Minut oltiin pakattu vaunuihin ja Lauri lasketteli eteenpäin välillä kävellen ja välillä pulkassa maisemia ihaillen. En ihan ymmärtänyt tätä vaunu ideaa - lunta on kuitenkin melkein metri ja uskoakseni Samin huoltoyhtiö ei vastaa Luukkaan ulkoilualueen kunnossapidosta.

Epäilykseni realisoitui todeksi kun perille päästyämme minut survottiin väkisin pulkkaan ja isi veti vaunuja umpihangessa eteenpäin kohti ensimmäistä grillikatosta. Stiga on tosi jees, mutta mielestäni pulkka on snadisti pelottava kiikkeryytensä takia. Niinpä lintujen liverrys peittyi pian Lassilalaisiin lähiöääniin. Lopulta pääsin äitin syliin ja laskeuduimme koko joukko joko hikoillen tai hymyillen alas grillauspaikalle.

Tämä sidemalli ei toimi!

Talvea parhaimmillaan

Vedimme laurin kanssa nopeasti sukset jalkaan ja lähdimme sivakoimaan. Lauri (alias Höyrykattila niin kuin lauri itseään kutsuu) kuuluu Fisherin talliin ja itse joudun lipsuttelemaan vanhoilla hikisillä Peltosen laudoilla. Ongelmani hiihdossa ovat tällä hetkellä sauvojen puute ja sidemalli joka pitää kantapään maassa ja antaa päkiän nousta korkeuksiin. Pitänee vaatia huoltoryhmää säätämään siteet paremmin.

Hiihtointoni alkuun kova, mutta lopahti siihen, kun Fisheriläinen pikahiihtäjä lykki vuorohiihtoa täysillä minua päin. Ihme menoa kun latukunnioitus ei ole kohdallaan. Pian sinipukuisen hiihtäjän selkä näkyi järven toisessa päässä ja itse päätin keskittyä puiden pilkkomiseen ja makkaran paistoon. Onnistuin isin avustuksella saamaan jäiset ja märät kuusiklapit niin pieniksi, että pian nuotio ritisi iloisesti ja savu leijaili hiljalleen kohti syvän sinistä helmitaivasta.

Makkaraa parhaimmillaan

Lopulta kun makkarat olivat jo poksahtaneet auki ja kypsän grillibalkanin jumalainen tuoksu oli täyttänyt sieluni saapuivat äiti ja laurikin laulellen takaisin paikalle. Makkarat maistuivat ja lämmin mieli ja auringon paiste tekivät sopivasti gutaa pakkasessa. Kun olimme vielä kaivaneet lammen jäälle isot uima-altaan, jatkoimme kohti kaitalampea - äiti kävellen, lauri hiihtäen, minä vaunuissa istuen ja isi puhisten.

Kaivamassa uima-allasta

Kaitsulla lauri jatkoi lumihommia isin kanssa kun samalla äiti yritti saada minua nukahtamaan vaunuihin vihdintien vienon äänimaailman saattelemana. Kuten arvata saatta en yliväsyneenä antanut periksi vaan lopulta kevyen nurinan jälkeen nukahdin äidin syliin vain hetkeä ennen kotiin vievän bussin saapumista.

Ahton nukutus

Hyppy tuntemattomaan - suurmäessä 23.2.2010

2010-02-24T06:04:00.000-08:00

Kotona eletään olympiahuumaa ja me Ahton kanssa ollemme iltaisin syöneet ns. olympiailtapalaa olohuoneessa katsellen kaikenmoisia hiihtohupailuja. Ehdottomaksi suosikkilajikseni on seuloutunut mäkihyppy ja nimet Janne Ahonen ja Kalle Keituri ovat jo kovasti tuttuja.

Olin jo edellisaamuna iskenyt silmäni mummin pihalla seisovaan mäkeen, josta pienellä vaivalla saisi helposti muokattua hyppyrimäen. Aamulla kaivon luistelukypärääni kaapista ja suunnittelin miten saisin rakennettu mäkeen oikeaoppisen lähtöpuomin. Isi suhtautui intooni hiukan varauksella eikä luotto ponnistuvoimaani ja lentokykyyni ollut selvästikään kovin korkealla.

Ulkona piiskasi vaakasuoraan lunta ja FIS:n alaisissa kilpailussa kisat olisi varmasti peruttu. Onnistuimme kuitenkin tamppaamaan alastulorinteen tasaiseksi ja aloin rakentamaan hyppyriä. Tässä vaiheessa ajatuksemme menivät isin kanssa hieman ristiin, sillä isin mielestä kyhäelmästämme ei tulisi ponnaria vaan lähtötasanne. Yritin suostutella isiä rakentamaan isomman mäen hyppyrillä, mutta jästipäänä tunnettu isi ei uskonut kykyihini ennenkuin laskin pikkumäen pystyssä pariin kertaan alas asti.

Polvikulman suuntaan...

Lopulta hyppyri oli valmis ja lähtöpuomi oli hilattu ylös asti. Potkaisin itseni vauhtiin ja syöksyin latua pitkin kohti hyppyrin nokkaan. Ensimmäisellä kerralla potku osui pahasti tyhjän päälle ja ilmalento päättyi pepulleen maahan. Aivan mahtava laji - vauhti ja vaarallisia tilanteita. Ehdin hyppiä useita hyppyjä ja nauttia mummin tuomasta kaakaosta ja into pysyi koko reissun ihan tapissa. Niin kovana, että vielä iltapäivän pyryssä kävimme koko porukalla hyppimässä parin HS-hypyt.

Tauolla mäkimontussa...

Harjoituskierroksella

Pulkkapelko selätetty 14.2.2010

2010-02-21T06:07:00.000-08:00

Yksi kuva kertoo enemmän jne.

Kauhunhetkiä talviriehassa 13.2.2010

2010-02-21T05:44:00.000-08:00

Tänään puistossamme järjestettiin nyt jo perinteinen talvirieha palo- ja poliisiautoineen. Päivän spesialiteetti oli kuitenkin selkeästi koiravaljakkoajo. Kuten osa teistä ehkä tietää olen suhtautunut pulkkiin hiukan kitkerästi vaikka olenkin viime aikoina tykästynyt istuskelemaan puiston perinteisissä puisissa kelkoissa. Näin en alkuun ollutkaan järin innostunut nousemaan koiran vetämään ahkioon. Lauri kuitenkin kiisi kellot kilisten hymyssäsuin pitkin liukkaita teitä ja mielenkiinto alkoi pikkuhiljaa selättä epäluulojani

Helpolta se näyttää...

Niinpä äitin ei tarvinnut suorittaa kovin montaa lahjonta- tai maanitteluyritystä kun jo istahdin pelosta jäykkänä koiran taakse. Kauhu vaihtui kuitenkin pian riemuksi kun pulkka liukui vakaana eteenpäin ja koiran askeleet saattelivat ihanaa matkaani eteenpäin. Juuri kun aloin todella rentoutua huomasin edessämme tiukan käännöksen. Jostain syystä hurja veturini vain kiihdytti vauhtiaan ja vaikka kuinka yritin nojaamalla voittaa keskipakoisvoiman en kyennyt kääntämään fysiikan lakeja päälaelleen.

Tunsin nousevani ilmaan ja muistan vain miten vaalea penkan reuna lähestyi vauhdilla. Seuraava muistikuva on kun äiti nosti minut keltaisen koiranreviirimerkinnän vierestä naama valkoisena turvaan. Huusin ja purnasin ja kuten olettaa sopii yrittivät äiti ja koiranainen puhua minua takaisin ahkioon - niin varmaan kaiken äskeisen jälkeen!

... mutta eläimet ovat arvaamattomia

Lopulta järkihuutoni ymmärrettiin ja jatkoimme päiväämme makkaran ja pillimehun merkeissä. Paloautokin saapui paikalle ja kertaalleen kävin jopa kävelemässä koiran vieressä kun Lauri hymyssäsuin lunasti minulle luvatun ilmaisen koirakyydin omiin nimiinsä. Vielä ennen kotiin lähtöä kävin hiihtämässä elämäni ekakertaa lumella. Hiihtäminen on hauskaa, mutta ensikerralla joku voisi antaa minulle sauvat käteen. Kaksivuotiaan koordinaatiolla pystyssä pysyminen on tasapainokapuloidenkin kanssa riittävän hankalaa...

Missä on mun sauvat!

Kotipizza 10.2.2010

2010-02-21T05:32:00.000-08:00

Leivoimme tänään "Laura tekee pizzaa" - kirjan innoittaman pellillisen hymyileviä pikkupizzoja. Herkkua oli!

Kaksi vee - auto- ja kirjamies vanhenee 8.2.2010

2010-02-08T10:33:00.000-08:00

Vähän illalla nukkumaan mennessä hirvitti. Aamulla olisi synttärini ja Lauri vaikutti olevan kuumeen takia täysin poissa pelistä. Kuka kanssani juhlisi jos veli nukkuisi tautia pois. Aamulla heräsin kaikeksi onneksi Laurin vienoon ääneen ja yritin tunkea mahdollisimman nopeasti ulos sängystä etsimään pakettejani. Äiti kuitenkin komensi minut pysymään sängyssä ja pian Lauri ja äiti saapuivat huoneeseen sävelkorvaa "hivelevän" onnitteluveisun saattelemana.

Lopulta pääsin repimään ja raastamaan pakettiani auki. Laurilla on takana jo kolmet synttärit ja kolme joulua, joten apu oli lähellä kun sitä tarvittiin. Paketista paljastui helikopterin kuljetusrekka! Odotin innolla herkullista synttäriaamiaista kakkuineen ja serpentiinein joten kaurapuuro ei oikein tuntunut miltään. Pian hymy kuitenkin levisi korviin asti, kun joka-aamuinen aneluni aamupiimästä onnistui ja lasiini kaadettiin tuota paksua, viileää ja ihanan hapanta jumalten juomaa.

Pöllämystynyt sankari

Päivä menikin sitten sisällä leikkien ja nukahdin päiväunille jännityksen sekaisissa tunnelmissa. Torkkujen jälkeen yllätin Laurin ja äitin kakun teko hommista. Jostain syystä sankarin sanaa ei vaan uskottu. Olisin halunnut heti syödä ihanan näköisiä junaleipiä - EI. Seuraavaksi ihailin ja hehkutin komeita raiteita, jotka lauri teki lakusta. Ilo oli ennenaikainen eikä tahtoani otettu tosissaan kun itkin epätoivoisesti äitin laskiessa jonkun kakkupötkön komeiden raiteiden päälle. Tässä vaiheessa isi tuli himaan ja minut karkotettiin pois keittiöstä.

Kun vihdoin kestit alkoivat ihailin junakakkua ja keittiön pöydällä notkuvia herkkuja kunnes tajusin jonkun turmelleen kauniin oranssin tuolini. Yritin epätoivon vimmalla repiä penkin päälle leviteltyjä serpentiinejä pois, kuinka ihmeessä jollekin tulee mieleen virittää tuollaisia ansalankoja istuimelleni. Ei voi käsittää!

Voi jummi - joku on laittanut tuolilleni serpentiiniä

Lopulta istuin kuitenkin muikean tyytyväisenä pöydässä ja puhkuin ja puhalsin kyntilöitäni sammuksiin. Lauri oli kuitenkin tehnyt minulle jekun ja asettanut kynttilät vastakkaisille puolille kakkua. Ei tässä nyt kuitenkaan mitään tuubansoittajia olla. Herkut maistuivat mannalta ja kun sain vielä pari pakettia niin päivä kääntyi selvästi plussan puolelle. Lisäksi pidämme vielä laurin kanssa yhteissynttärit, joten juhlafiiliksiä oli hyvä jättää vähän varastonkin puolelle.

Tiukkaa yritystä...

... onneksi apu on lähellä

Lassilalainen Marcialonga - puistosta puistoon 6.2.2010

2010-02-08T10:27:00.000-08:00

Olympialaiset tulevat hiukan liian nopeasti, vaikka hiihtotaitoni kehittyy jatkuvasti. Sitäpaitsi pidän enemmän tasamaan pitkistä lenkeistä, kuin vuoristoon ajetuista hurjasteluradoista. Tänään kävimme isin ja äidin kanssa pitkällä lenkillä omasta puistosta trumalle. Suksi luisti ja tasatyöntökin alkaa sujua - parasta oli runebergin torttu.

Helppo se on peesissä tulla - aina saa toimia aurana

Puolimatkan krouvi

Valkoinen vaara selätetty - lähes 3.2.2010

2010-02-08T10:23:00.000-08:00

Pahimmat karikot minun ja lumen välisessä suhteessa ovat takanapäin. Kun pakkanen pysyttelee alle 10 asteen ja pysyn tasaisilla leikkipaikoilla nautin jo suunnattomasti kylmän muovailuaineen iloista. Puistossa olen jopa uskaltautunut kelkkakyytiin, mutta pulkkaan en vieläkään suostu.

Tsiih... kevättä rinnassa

Kunnostamassa takapihan leikkipaikan polkuja

Tavan takaa 29.1.2010

2010-02-08T10:16:00.000-08:00

Tässä uusin tekemäni kässy. Ommeltiin äitin kanssa minulle uusi manbag. Kaasuttelin ja jarruttelin itse ompelukoneella ja lopulta tuunasin kassin ompelemalla muutaman suuren napin viimeistelemään luomuksen.

Trendsetter

Uudet Fisserit testissä 25.1.2010

2010-01-25T09:13:00.000-08:00

Testilenkki takana. Tällaisin tuloksin

Kantapää irti suksesta, ei onnistu remmisuksilla

Lohipastaa 24.1.2010

2010-01-24T04:43:00.000-08:00

Veijo Vanamo & Jaakko Kolmonen - terveellistä suomalaiseen makuun...

Hop Lop 22.1.2010

2010-01-24T04:33:00.000-08:00

Visiteerasimme perjantain kunniaksi HopLopin leikkimaailmassa. Yllätys oli melkoinen, koska edelliskevään visiitin jälkeen puuhakeidas oli laajentunut tramboliineilla ja sähköautoilla. Varsinkin sähköautot sykähdyttivät niin ahton kuin minunkin mieltä ja koko kaksituntinen sujui kuin siivillä melkein tyhjissä kiipeilypisteissä. Hauskaa oli ja alennuspizzat jumbossa kruunasivat päivän.

Nopealiikkeinen Ahto seikkailee...

Kuinka siistiä!

Sikakalliissa jääpuistossa 18.1.2010

2010-01-20T10:34:00.000-08:00

5e/aikunen, 2e/lapsi - isin olemuksessa oli havaittavissa pientä kitkeryyttä, kun maksoimme pääsylippuja rautatientorin jääpuistoon. Lupaukset on kuitenkin minusta pidettävä ja siksi kai sainkin painaa luistimen teräni vasta-ajetun keskustajään pintaan.

Zamboni ja mä

Jää oli edelliseen kokemukseeni nähden huippuliukas ja onnistuin kiihdyttämään vauhtini ensiluokkaiseksi. Ahto ja äiti shoppailivat kampissa ja puolen tunnin pyrähtelyn jälkeen kuumamehu alkoi väikkyä mielessä. Lopulta kahvilan hinnaltaa gourmee sekalitku maistui ja oli aika sännätä kotiin. Voisihan tuolla vielä vaikka kerran käydä skrinnaamassa.

Kansallista luistelutaidetta

Missä viipyy äiti, ahto ja kuumamehu?

'
Jofataitoa

Pilkillä 16.1.2009

2010-01-20T10:24:00.000-08:00

Käytiin isin ja Jukan kanssa kalassa, tarkemmin sanottuna pilkillä. Kalaa ei tullut ja isi kairasi vielä päivän päätteeksi kairan pohjaan ja reikien tekeminen jäi siihen. Aika amatöörimäistä puuhastelua. Ensi kerralla mennään kyllä Seurasaarenselän legendaariselle "Tolpalle".

Vanhis on niin nähty!

Hiihtohetkiä ja kuumia tunteita 6.1.2009

2010-01-10T02:42:00.000-08:00

Koko joululoman ajan telkkarista tuuttasi kaikenlaista hiihtourheilua. Omaksi suosikkilajikseni seuloutui nopeasti murtomaahiihto, jota katselin useamman kisan alusta loppuun. Suosikkini on täti mustassa puvussa joka selostajan mukaan hiihtää aina tunteella, ehkä tämän tädin innoittamana ladun ovat tulleet jo minullekin tutuksi ja tunnettakin on takana.

Tässä fotoja loppiaiselta, jolloin kävimme koko sakki sivakoimassa. Ahto ja isi tosin hipsivät aika äkkiä kotiin, koska sisäpalloilusta enemmän innostunut ja rinkassa istunut veljeni ei luottanut isin tasapainoon ja hiihtotaitoon, vaan vaati äänekkäästi suksiurheilun lopettamista. Äitin kanssa sitten hiihdimme noin kilsan lenkin lassilan pelloilla ja kotiin palatessa odotti iloinen yllätys kun ahto oli isin avustuksella tehnyt hiihtokuninkaallisille lämpimiä leipiä.

Alkumatkasta

Ahto paistaa hiihtäjille jauhelihaa lämpimiin leipiin.

Tarvitsisin ehkä uudet sukset, sellaiset joissa on ihan oikea mono. Nämä nykyiset tuppaavat poistumaan jalastani välillä kun tasapainoni pettää, joten jos jollain on vaatekaapin perukoilla vanhoja hikilautoja, olkaa yhteydessä huoltotiimiini.

Tunteella kohti ensimmäistä väliaikapaikkaa...

Roskisryhmä liikkeellä 1.1.2010

2010-01-01T08:10:00.000-08:00

Roska päivässä - liikkeen oppien mukaan emme seuraavien kolmen vuoden aikana siivoa yhtä ainoaa roskaa. Ehkäpä kuitenkin - oli sen verran hauskaa. (toimitus huom.klo 9.45-11.15 ja 12.30-14 - jatkuvaa siivousta)

Tähystäjä ja roskakuski - saumatonta yhteistyötä

Kuorma numero 1/6

Odotusta ja pauketta - onnea vuodelle 2010 31.12.2009

2010-01-01T04:13:00.000-08:00

Sitä odotusta ja kutinaa on vaikea kuvailla. Olimme käyneet jo edellispäivänä haalimassa rakettikaupasta kaksi rakettia - huikean tulivuoren ja satapalloisen tuli-ihmeen joka huipentuisi huikeaan loppuspektaakkelimaiseen pyrstötähteen. Jo puolenpäivän maissa istahdin ensikertaa sohvalle odottamaan ajan kulumista.

Hodarihemmot

Lopulta kun postipatet oli katsottu ja hodarit huitaistu naamaan pakkasimme rakettipussimme, pukeuduimme lämpimästi ja lähdimme etenemään kohti räjäytyspaikkaa. Epäilin jo kotona Ahton reaktioita paukkeeseen ja olin alustanut ja kertoillut Ahtolle mistä Uudessa Vuodessa oikein on kysymys. Kun saavuimme puistoon silmäni kiiluivat innosta, kun uudet ja uudet raketit valaisivat tulisuihkuillaa kirkasta taivasta. Noin kolmannen pamauksen kohdalla räjähti myös äitin sylissä.

KABUUM!!!

Ahton sietokyky saavutti rajansa ja pelonsekainen kauhu purkautui ilmoille noin suihkukonetta vastaavalla desibelimäärällä. Samaan aikaan isi kahlasi polvia myöten hangessa satapalloisen tuli-ihmeensä kanssa. Pian Ahton ääni katosi paukkeen ja vingunnan taakse kun uudet ja uudet pallot nousivat kohti pimeää talvi-iltaa. Odotin kuumeisesti suurta finaalia, mutta pyrstötähteä ei kuulunut vaan vinkuna ja pauke hiljeni ja Ahton sopraano täytti taas tienoon - pommimme oli Tussari. Mieleeni hiipi muistoja parin vuoden takaa, jolloin ainoa räjähteemme teki tenän.

Pian Mummi ja vaarikin saapuivat paikalle ja isi sytytti suuren tulivuoremme. Kuulin äitin sanovan huutavalle Ahtolle, että tästä paukusta tulee vain kaunis valo, kun infernaalinen pauke, savu ja kipinöinti alkoi. Itsekin pakitin pari askelta taaksepäin ja ihailin taivaalle kohoavaa komistusta. Paukkeen päätyttyä äiti lähti karjuvan Ahton kanssa kohti kotia ja me jäimme vielä katselemaan muiden räjähteitä. Kun lopulta palasimme tyytyväisinä kotiin oli Ahto jo rauhoittunut ja ihaili ikkunasta paukkuvia raketteja. Valoimme vielä tinat, söimme puurot, kävimme suihkussa ja painuimme nukkumaan viimeistä kertaa vuonna 2009. Seikkailut jatkuvat ensi vuonna - heti aamusta raketteja keräillen...

Turvallisesti kotona katselemassa tuliloistoa

Kohti uusia seikkailuja ja vuotta 2010

Talviriemuja 31.12.2009

2009-12-31T03:21:00.001-08:00

Päivästä toiseen sataa lunta ja lumiset maisemat nostavat talvitunnelmat kattoon - tai sitten eivät. En jaksa ymmärtää tätä hehkutusta pulkista, lumesta ja muusta kylmyydestä. Koko ajan saa pelätä että pannuttaa johonkin lumen alla piilottelevaan jäähän. Vähän väliä joku alkaa puhua ikvisitiosta nimeltä pulkka ja mukavillakin leikkivälineillä leikkiminen on tehty liki mahdottomaksi tunkemalla käteen tarttumattomat reiman megahanskat.

En voi ymmärtää Laurin riemua ja touhotuksen määrää, kun ulkoilemme mahtavilla hangilla. Broidi möyrii ja juoksee, kaivaa ja tonkii, liukuu ja laskee kuin ei lunta olisi koskaan nähnytkään. Ehkä opin siihen itsekin iän myötä, mutta siihen asti pitäkää pulkat kaukana ja pysytelkää sisällä...

- 15 astetta - vähän turhan kylmä...

...Ei näillä tumpuilla saa tehtyä mitään...

...Voi kettu tätä lumen määrää...

...Tulisipa jo KESÄ!

Luistelemassa 26.12.2009

2009-12-26T04:02:00.000-08:00

Tänään tehtiin vuoden eka reissu Isolle Kentälle. Jää oli liukas ja luminen, mutta luistin kulki kepeästi. Minulla on myös nykyään oma lätksästaga ja pelaan leftiltä. Maija-tädin kannataa kanadassa olla tarkkan, sillä kypärän takia omaan nykyään myös pienen ripauksen jääkissaenergiaa.

K-juna matkalla kohti Pasilaa

Samperi - pääteasema!

Joulupäivänä Puistolassa 25.12.2009

2009-12-26T03:20:00.001-08:00

Voi juku mikä päivä - kaksi kertaa flirt-junassa, jouluruoka, mummin ja papan veikeä seura puhumattakaan Jennistä, Milosta ja Zippystä ja koirin viiden tähden lomahäkistä. Jouluruoat olivat jo sulaneet ja olin aamulla onnistunut kesyttämään joulupukin saaman hurjan Mokomaki-oriini. Aamulla tiemme kohtasivat ja uskaltauduin hyppämään tämän hurjan syntymästään kieron konin ratsaille.

Osaan jo ilmaista itseäni melkohyvin niin, että muukin perhe ymmärtää sanomani. Aina kun olemme lähdössä ulos toistelen mantran tavoin lähteväni junalle. Näin onnistun usein suistamaan Laurin tasaisen mielenlaadun sivu-urille ja broidi hermostuu jostain syystä tästä suunnattomasti - se on mukavaa! Tämän päiväinen reissu Puistolaan alkoi suosikkikulkuvälineeni massakäytöllä. Ensin kerran matalalattia M:llä ja suurenä yllätyksenä Pasilasta Puistolaan uudella Flirt-junalla.

Perillä Puistolassa vetäydyin suosikkisoppeeni ja nukahdin pienen työntelyn jälkeen hyvin ansaituille päiväunille. Kun heräsin Lauri ja Eetu olivat ulkona leikkimässä, tai paossa epävireistä jodlausta jota Äiti, Isi ja Jenni playstationillä harrastivat. Äänimaisema oli niin dramaattinen, että unohdin kiljua äitin sulloessa päälleni kauluspaitaa.

Lisää jouluruokaa...

Lopulta Lauri ja Eetukin saapuivat sisätiloihin, suomalaisen rockmusiikin väärinkäyttö loppui ja Jouluruoka kannettiin pöytään. Herkkua oli siinä monenlaista ja olin pelannut aattona korttini oikein, joten ruoka katosi kasvavaan kupuuni suurella intohimolla. Kiitos mummille hyvistä pöperöistä.

Voittaja 2009-näyttelyyn matkalla - Cavalier Kingcharlesinspaniel Zippy ja sekarotuinen ajokoira Ahto

Ruoan jälkeen siirryin Jennin kanssa leikkipuuhiin Jennin huoneeseen. Ei aikaakaan, kun istuin Zippyn kanssa häkissä leikkimässä koiraa. Murisin ja haukuin ja olin löytänyt oman elementtini. Leikki oli niin lumoava ja hauska, että kohta häkissä räksytti vuoroin Lauri, Eetu, minä ja Zippy, joka tosin näytti hivenen hämmentyneeltä uusista ystävistä. Lopulta onnistuimme Laurin kanssa saamaan hurjan leijonan häkkiin ja kesytimme siitä laupean lampaan herkkuruoilla. Kun kotimatka vielä sujui lennokkasti Flirtin matkassa oli kotona helppo hymyillä ja jatkaa joulupyhien viettoa unihommin.

Serkukset - pari vuotta vielä ja piru on irti!

Minä, Veljeni leijonanmieli ja Hurja Jellona Eetu

Mahtavasti materiaa - jouluaatto 2009

2009-12-26T02:46:00.000-08:00

Kuvakatsaus jouluaattomme 2009

Niin paljon olisi kerrottavaa, että tällä kertaa annetaan kuvien puhua puolestaa. Joulua vietettiin meillä perinteisen kaavan mukaan kinkkuineen ja pukkeineen. Lahjoja riitti sormille ja varpaill ja kaikki tontut olivat onnistuneet askarteluissaan upeasti. Nyt lomaillaan ja leikitään - jihaa!!!

Aamu alkoi rauhallisesti jännittyneissä tunnelmissa

Riisipuuroa aamiaiseksi - ahton suosikkisafkaa...

Lumiukko lumoaa...

Tämä päivä on snadisti spesiaali

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Pukilla oli pussi tolkulla lahjoja - äiti auttaa kantamisessa

Mitä ihmettä tuossa paketissa on?

Perus poseeraus

Voi juku, melko monta lahjaa...

Hauskoja pyhiä kaikille...

Rauhallista joulua kaikille 23.12.

2009-12-23T09:48:00.000-08:00

Rauhallista joulunaikaa kaikille. Täällä lassilassa hiukan odotuttaa ja jännittää huominen suuri päivä. Toivottavasti kaikkien joulu sujuu stressittä ja hymy huulilla. Jäämme odottamaan pukkia, lahjoja, kinkkua ja Löytösen viimeisiä seikkailuja

Ahto koristeli kuusen yläoksat...

...ja Lauri olisi koristellut vaikka hehtaarin kuusipusikkoa.

Tänään duunattu lumilinna ja Ahton patenttihymy

Pöljäpäivä joulukuu 2009

2009-12-13T12:18:00.000-08:00

Kansallisurheilua

Pikkujoulut 6.12.2009

2009-12-13T11:43:00.001-08:00

Pikkujouluaterialla

Pienet juhlavieraat

Jessus mikä parrankasvu

Ahto uskaltaa...

Serkukset ja El Puqi

Yhteistoimintaa syksyltä 2009

2009-12-13T11:11:00.000-08:00

Yhteinen päiväunihetki 30.10

Dublohetki 1.11.

Pikkukakkoskatsomossa 11.11.

Lelulehteen tutustumassa 12.11.

Perus puistolauantai 15.11.

Paketti Kanadasta 27.11.

Iltaputsit 28.11.

Jouluseinän avajaiset 1.12

Terve taas 13.12.2009

2009-12-13T08:26:00.000-08:00

Päivityskatko on ainakin hetkellisesti ohi! Maailmanlaajuisesti aina Kanadaa asti on kuulunut kriittisiä äänenpainoja päivitysnopeudestamme. Helppo sitä on vaatia, mutta leikkiminen ja elämän hahmottaminen on aikaavievää puuhaa. Ja kun tahtotaso on jatkuvasti melko korkealla ei kaikelle oikein meinaa aika riittää. Toivottavasti jaksamme kuitenkin jatkossa kirjoitella hiukaen tiheämmin että ennenkaikkea suurenmeren takana pysytään paremmin arjessamme kiinni.

On tässä ollut muutakin tekemistä!

Biltema hetki 14.9.

2009-09-30T05:58:00.000-07:00

Mitäs laitetaan...

Remppahommista uuteen huoneeseen 30.8.

2009-09-28T07:27:00.001-07:00

Elo-syyskuun taitteessa elämässämme tapahtui vihdoinkin odotettu siirto. Siirtoa alustettiin pitkällisellä remontoinnilla. Revimme Laurin kanssa tapetteja ja myös pappa kävi snadisti jeesimässä, jotta yhteinen huoneemme saataisiin Innomaiseen iskuun. Nykyään oma huone on jo muuttunut rutiiniksi, mutta isompi leikkitila ja paloautosänky takaavat yhä vain entistä paremmat leikkihetket.

Remonttireiskat tapetinpoisto hommissa

Uusi yhteinen sänky - Lauri ylhäälla, Ahto alhaalla

Lintsillä 25.8.2009

2009-09-28T06:04:00.000-07:00

Kävimme elokuun lopulla Lintsillä. Reissun ajankohta osui nappiin sillä kaikki muut olivat ilmeisesti tehneet hupireissunsa jo kesällä. Kaikki huvittelukeskuksen laitteet aukesivat meille jonottamatta ja jos jokin härveli mielytti oli mahdollista kipittää uudelleen laitteeseen heti seuraavalle kierrokselle. Jo viimevuotinen suosikkini Muksupuksu piti yhä pintansa, vaikka moni muukin laite sykähdytti mieltä ja kasvupyrähdykseni johdosta tarjonta oli viime vuoteen verrattuna yhä vain laajentunut.

Muksupuksu kuljettaa...

Ahto pääsi ensimmäistä kerraan nauttimaan kovanluokan tarjonnasta ja kaikki juniin ja autoihin liittyvä huvitus mielyttikin broidia suunnattomasti. Toisaalta olin hiukan yllättynyt, että Ahton puistossa ilmenevä mieltymys pyörimiseen ja kiikuntaan ei realisoitunut huvipuistofasiliteeteissä innostukseksi mihinkään muuhun. Päivä oli hauska ja pitkä, sillä olimme kotona vasta puoli kymmenen maissa ja lopulta nukuimme kaksi tuntia normia myöhemmin.

Rekkarallaajat

Korkeanpaikankammo?

Pärinäpojat...

Pihajuhlat 15.8.2009

2009-09-23T11:09:00.000-07:00

Edellisen kerran kun syksyn sadonkorjuu- / pihajuhlat järjestettiin olin vielä vihreä puolivuotias jolla ei ollut mitään hajua tämän maailman hienouksista. Niinpä puhkuin polleana innosta kun tädit ja sedät ihastelivat uljauttani. Pihapöydät notkuivat herkkujen painosta ja tunnelma oli katossa.

Nopeasti keksin miten helposti aikuisväki (äitiä ja isiä lukuunottamatta) on viihdytettävissä. Virnuilin sedille ja tädeille ja välillä spurttailin isiä karkuun takatukka hulmuten. Keräsin myös sopivan määrän irtopisteitä pistelemällä suu ketsupissa höyryävää grillimakkaraa. Lauri käyttäytyi hirveän sivistyneesti ja vaikutti kokoajan snadisti kärsimättömältä.

Lopulta syykin selvisi kun meidät lapset kutsuttiin leluvaihtopöydän ääreen valitsemaan itsellemme uusia härpäkkeitä. Varsinkin Lauri oli erittäin keskittynyt ja tarkka valitessaan itselleen moottoripyörän ja Iisan tekemän komean puisen helikopterin. Itse iskin silmäni Marsun häkkiin, mutta jostain kumman syystä noutopöydän ideaa lapsia kiinnostavien lelujen vaihdosta ei tässä tapauksessa noudatettu!

Tarkkaa puuhaa...

Haluaisin tämän hamsterin häkin

Visiting Hanko 10.-13.8.2009

2009-09-23T06:15:00.000-07:00

Isin ikuisuudelta kestänyt työrupeama päättyi ja oli aika suunnata nenä kohti etelää. Tarujen ja kertomusten Hanko siinsi näköpiirissä ja olimme tarkastelleet kuvia kolmen vuoden takaa jolloin valloitin ensikertaa Suomen eteläisen helmen. VR kuljetti meidät M-, Intercity- ja uuden tuttavuuteni henkilöjunan avulla määränpäähän ja loma oli valmis alkamaan. Ahtokin heräsi Hangon asemalaiturilla hiestä märkänä ja janoisena, joten koko sakki oli hereillä ja hyväntuulisena.

Reppumatkaaja ja dieseljuna

Herätys Hangossa

Suunnitelmissa oli kolmen päivän lepoloma Villa Maijassa . Säätiedotus ei luvannut meille kovinkaan kaksisia kelejä, mutta edes tieto tulevasta kelistä ei lannistanut mieltä. Söimme pikaiset murkinat hotellilla ja suuntasimme uusien hiekkaleluja ja uimapatjan voimin kohti hiekkarantoja ja vesihupia.

Vesi oli juuri sopivan lämpöista ja auriko helli vain hienoisen pilviharson takaa muskeleitamme. Rantahupi ja jaksoi innostaa pitkään ja vain kevyet kinat ja hiekan heitot rikkoivat väliin lomaidyllin. Rannalla Hangon entisestä loistosta muistutti pitsihuviloiden lisäksi myös rannan huvittelupisteet; minigolf, autorata ja meitä eniten sykähdyttänyt minijunarata. Ahto kävi istuskelemassa paikallaan olevassa vaunussa eikä meinannut millään taipua siihen, että lähdön hetkellä juna jäi radallensa.

Levää!

Rantahupia hankolaisittain

Lopulta palasimme hotellille käveltyämme vielä rannoilla ja tehtyämme visiitin fantastiseen puistoon jonka kaltaiseen touhutarjontaan en juuri koskaan ole törmännyt. Olin jo odottanut nukkumaan pääsemistä sillä sänkyni muuntautui sohvasta kingsize taivaaksi kuin parhaimmissakin legoleikeissä. Uni tuli nopeasti niin minulle kuin ahtollekin ja pian huoneen täytti rauhallinen tuhina.

Valtava sänky ja kaverit

Aamulla tuhina hiljeni vasta kahdeksan maissa ja isi ja äitikin näyttivät tavallista levänneemmiltä. Suuntasimme pikavauhtia aamiaiselle jollaista en ole ennen nähnyt. Puuro, leivät, leikkeleet, munat, mehut ja keksit odottivat noutajaansa ja lastasinkin oman tarjottimeni täyteen herkkuja. Ahto oli lumoutunut leikkele tarjonnasta ja makkaramestari kiskoikin hyvän seti metvursteja ja kalkkunarullia puuronsa jälkkäriksi.

Suurta hupia ruokahetkelle aiheutti myös ampianen joka pörräsi ruokien kimpussa ja välillä laskeutui hörppimään mehun jämiä tyhjästä lasista. Äiti vähän varoitteli ampparin ominaisuudesta pistoksiin, mutta isi hymähteli asialle ja niin ampparin annettiin jatkaa herkkuhetkiään. Olimme juuri lopettamassa aamiaista kun Ahto nosti kätensä pystyyn ja parkaisi sydäntäsärkevästi. Velihopea oli ilmeisesti ajatellut silittää uutta ystäväänsä ja tästä kimpaantunut surisija oli pistänyt kostoksi lempeää makkaramiestä.

Jatkoimme päivää rannan suuntaan samalla tarkkaillen ahton kättä, joka hämmästyttävää kyllä näytti vain vähän tavallista pulleammalta. Rannalla amppari oltiin jo unodettu ja jatkoimme kesken jääneitä leikkejä. Tai oikeastaan minä jatkoin. Ahto muisti heti rannalle tultuamme minijunan ja vaati äänekkäästi pääsyä puksun kyytiin. Niinpä ahto vesileikit jäivät vähemmälle ja äiti ja isi vuorotellen ihailivat "kiiltävää" Rio Grandea minun

Urhea kuski ja pelokas matkustaja

Kun lopulta kyllästyin vesikiiturin ja uimapatjalaivaan koitti Ahton kauan odottama juna-ajelu. Isi ja äiti juttelivat kyytivaihtoehdoista ja lopulta astuin veturiin ja äiti ja Ahto könysivät kyytiläisiksi vaunuun. Ahto on lievästi shokissa kun turvallinen paikallaan pysyvä Rio Grande nytkähti liikkeelle ja alkoi tsuktsutella ympäri ruostuneita raiteita. Joissain ylämäissä vauhti melkein hyytyi, mutta vanha ja kokenut veturi jaksoi kuin jaksoi kiskoa tavallista raskaamman lastin pääteasemalle saakka.

Kävimme tankkaamassa hotellilla verilettuja ja nakkeja ja jatkoimme kohti uusia seikkailuja. Olimme Ahton kanssa iskeneet silmämme näkötorniin jo junan ikkunasta ja halu kokea Suomen eteläkärki yläilmoista oli kova. Jo alhaalla tuuli kävi kovana ja epäilys yläilmojen kylmyydestä hiipi puseroon kun sullouduimme ylösvievään hissiin. Ylhäällä tuuli kävikin tuimana ja katseltuani nopeasti maisemat läpi päätin vetäytyä vesitornin pieneen sisätilaan. Huomasin myös myynnissä olevat kortit ja päätin lunastaa hienoimmat lähetettäväksi ystävilleni.

Tuolla on taatusti kylmä!

Tuulitukat

Loppu päivän vietimme puistoille, jäätelöä syöden ja tutustuen paikalliseen kahvila ja ravintolakulttuuriin. Ravintolakriittinen mielipiteeni lasten huomioimisesta gourmee-elämyksiin päti jälleen. Jokainen ruokapulju tuntuu tarjoavan lapsille nakkeja ja ranskalaisia tai lihapullia ja mummonmuusia. Ei näissä jaloissa ruoissa mitään vikaa ole, mutta kun isommille on tarjolla jos jonkinmoisia gourmee-pläjäyksiä on tilanteessa jotain vikaa. Hangossa tästä kärsi ahto. Pizzapaikan listalla ei ollut mitään lasten vaihtoehtoa, eikä oikeita ruokia saanut tilata puolikkaalla hinnalla. Niinpä ahto joutui tyytymään purkkiruokaan ja isin äidin ja minun jämiin. Onneksi oma pizzani oli sen verran megalomaaninen, ettei broidi joutunut kajoamaan kammottavan hajuiseen eines purkkiinsa.

Seuraava aamu aukeni jälleen vasta kahdeksan jälkeen. Yöllä oli satanut aivan hulluna vettä ja hotlan piha lainehti yhtenä suurena lätäkkönä. Kipitimme kuitenkin aamiaiselle ja juonimme sateisen päivän ohjelman. Alkuun suuntasimme yllättävän isoon Hangon keskuskirjastoon, jonka kirjavalikoimaa voisi ehkä hieman supistaa. Suurin osa meille lapsille tarkoitetuista lukupöydistä oli näet vuorattu erinäisillä teoksilla joista suurimmassa osassa käsiteltiin purjehtusta tai jotain rapukestejä.

Kirjastosta suuntasimme kahvilaan jonka itseleivotut tuotteet eivät hinnalla häikäisseet. Maku sen sijaan vei kielen kitalakeen ja valtavan kokoinen tikkari takasi raukean sokerihumalan nousta kuulaan. Ahto veteli samalla sikeitä tiukassa lounaistuulessa ja tunnelma oli muutenkin rauhallinen. Kahvilassa tajusin, että Ahtolle ei oltu eilen ostettu omia muistokortteja vesitornin myyntipisteestä ja koska sisäänpääsy yläilmoihin oli lähes ilmaista teimme toisenkin visiitin minun ja Ahton suosikkipaikkaan.

Pullaa ja pillimehua

Johan kelpaa...

Kun olimme nauttineet Villa Maijassa nopeaa itsetehtyä ruokaa joka tarjoaa pienemmänkin matkaajan makunystyröille pureskeltavaa jatkoimme jälleen seikkailuja. Hangon hiekkarannoilta aukeaa upeat näkymät sinisen suomenlahden horisonttiin, mutta vielä merellisemmät tunnelmat löytyivä kun jaksoi kävellä parisataa metriä kallioniemeä etelään. Olimme paikasta Ahton kanssa innosta piukkana ja löysimme sieltä sun täältä öisen sateen jättämiä lätäköitä joissa oli hyvä leikkiä suosikkileikkiämme. Leikissä otetaan lätäköstä (potasta, pöntöstä, kurakosta jne. toim. huom.) vettä käsiin hierotaan käsiyhteen ja hoetaan nopeaan tempoon sanaa desi (käsidesi).

Tuulista touhua rantakallioilla

Käsidesiä lätäköstä

Kukkuu...

Viimeinen aamu Hangossa ja tuntui, että olimme kaikki levänneet ja rentoutuneet kunnolla. Nousimme Ahton kanssa koko yön nukkuneena vasta puoli yhdeksän pintaan. Isin ja äitin kannattaisi jo pikkuhiljaa harkita Ahton ja minun siirtämistä samaan huoneeseen. Onhan se selvää, että hyvässä seurassa uni maittaa paremmin ja sitä paitsi Ahton pienet kitinät ja kiukuttelut ovat jo niin tuttua kauraa, että häiriinnyn enemmän vaikka rentouttavasta lintujen laulusta.

Gutten morgen

Viimeinen Hankopäivä meni katsellessa vielä viimeisen kerran aava ja leikkiessä sen vikan kerran huikeilla puistopaikoilla. Ahto oli niin tulessa kaupungista, että päikkäreille nukahtamisesta ei meinannut tulla mitään. Kun lopulta kävelimme kohti juna-asemaa saimme äitin kanssa todistaa hassua näytelmää. Isi lykki Ahtoa edellämme vaunuissa. Vähän väliä hyttysverkon suojista kuului pärinää ja huudahduksia jotka silloin tällöin karkasivat snadisti itkun ja kiukuttelun puolelle. Isin olemuksesta oli havaittavissa pienimuotoinen epäusko kun broidi keksi miten harson pystyi sinkoamaan tielle ohi hyttysverkon.

Lopulta järki voitti ja Ahto jätti päikkärit väliin. Kiukuttelu loppui siihen paikkaan ja VR:n mahtavat fasiliteetit pohjustivat letkeän kotimatkan ja rauhallisen loppuillan. Voin siis suositella kaikille lämpimästi reissua Hankoon - Suomen eteläiseen helmeen.

Väsynyttä väkeä

VR rokkaa...

Visiitti Eetun vaunulle 3.-5..7.2009

2009-07-26T02:32:00.000-07:00

Kamaa oli pihalla vaikka kuinka ja paljon: kenkiä, sadevaatteita, hellekamoja, kalatavarat ja koko unisetti lampaineen ja harsoineen. Pitkään puhuttu reissu Eetun matkailuvaunulle oli alkamassa ja Mikonsähkön pakettiauto kaarsi noutamaan innokkaat odottajat. Minulle oli varattu paikka kuskin vieressä ja vesirokkoepäilty Ahto sullottaisiin serkkujen ja äitin kanssa Lindan kyytiin.

Isi pakottamassa ahtoa rentoutumaan

Perillä vaunualueella olin pirteä kuin peipponen nukuttuani tukevat tirsat kehäkolmoselta Hämeenlinnaan asti. Heti alkuun silmiini piirtyi jättitrampoliinin jykevä hahmo eikä aikaakaan kun kalvo sai kyytiä ahton, minun ja eetun jalkojen alla. Kello kävi jo yli uni aikaa ja lääkärileikkien, futiksen, ruokailujen ja muun toimen jälkeen painoimme ahton kanssa pään kolmikerrossängyn pehmeisiin tyynyihin vasta vähän ennen puoltayötä.

-Lauri-

Boing Boing

Aamu koitti hyvin nukutun yön jälkeen. Äiti vaikutti kauhen väsyneeltä, vaikka olin jättänyt yöheräämiset vain yhteen. Muistin heti aamusta eilisiltaiset hyppyhetket ja yritin äänekkäästi vaatia tietäni alas vaunusta valtavan etuteltan kautta kohti tramboliinia. Tahtooni taivuttiin ja niin sitä taas mentiin.

Kuinka siistiä...

Päivä sujui letkeästi en tosin voinut ymmärtää Eetun ja Laurin jatkuvaa kinastelua. Itse olen kuitenkin sen verran joviaali jätkä, että annan toisten lomailla ilman kärhämiä. Olinkin vähän ällistynyt kun vähän väliä jouduin tönittäväksi vaikka vain vähän olisin lainannut kavereiden leluja. Onneksi olen treenannut kirgiisialaisia kurkkuääniä ja jokaisella kiusaushetkellä sain ääneni kantamaan yli selän aina Valkeakoskelle asti.

Taas mennään...

Päivä meni nopeasti ja pian olimmekin jo saunomassa. Kristallinkirkas Vanajavesi lainehti rantasaunan edessä ja pian istuin jo ilkimulki sähkösaunan lämmössä. Kiuas sihisi ja kesäfiilis oli korkealla. Saunavuoro suhahti nopeasti ja suihkunraikkaana siemailin pillimehua pukuhuoneen suojissa. Tunnelmaa ei olisi voinut pilata mikään! Samassa huomasin äitin pyörittelevän päätään ja lähestyvän minua harso levitettynä. Pyrin karkuun tajutessani vaippojeni jääneen vaunulle, mutta äiti oli nopeampi ja kääri kriittisen paikkani johonkin ihme kankaan riepuun. Huusin kuin hyeena ja hermostuessani tajusin myös olevani julmetun nälkäinen. Jalavaniemi raikui ja sivuuttaessamme seuraavat saunojat aloin pikkuhiljaa rauhoittumaan. Vaunulla tilanne normalisoitui ja sain vaipan ja ruokaa.

-Ahto-

Hetki ennen hermoromahdusta

Karavaanarielämää ja karavaanariherkkuja

Los Tres Caballeros

Viimeinen vaunuaamu aukeni sateisena. Kelit eivät olleet meitä suosineet ja isin ja mikon iltainen kalaretki muistutti vielä itsestään. Etuteltassa ei tuoksunut paneroitu kuha vaan savustettu hauki. Trampoliini veti vielä puoleensa ja aurinkotuoleissa oli mukava köllötellä. Kävellessäni kohti suihkupaikkoja kisaväsymys alkoi kuitenkin jo vaivata ja koti vilkkui mielessä. Vielä oli kuitenkin yksi huippuhetki välissä ja rohkeasti astuin pelastusliivit päässä Mikon moottoriveneeseen.

Se on menoa sitten...

Turvassa!

Ensikertalaiselle keli oli aika kuoppainen ja veneen hyppiessä aallolta toiselle puristin tiukasti isiä kädestä. Olin kuitenkin kyydistä tohkeissani ja niin veneen kela käännettiin vielä toiselle kierrokselle. Lopulta saavuimme laituriin ja tukevan pinnan tunteminen jalkojen alla sai minut kapsahtamaan äidin kaulaan. Reissu oli takana ja hauskaa oli ollut usemman viikonlopun edessä. Kotona askartelimme heti pahvista Mikon moottoriveneen ja tramboliini teki syvän muistijäljen mieleni sopukoihin. Kiitoksen koko Valkosen porukalle siististä reissusta.

-Lauri-

Kotia kohti

Maalla - Mansester 17.-19.7.

Valokuvaaja

2009-06-06T03:23:00.001-07:00

Veljeni autoleikeissä

Mehukeittoa

Täydellistä ammattitaitoa

Näkymä äidin, isin ja Ahton huoneesta

Äidin jalka

Täytyyhän kuvaajankin päästä kuviin

Voi kun kuvattavat olisivat samaa luokkaa kuin kuvaaja

Videotkin kuuluvat erikoisalaani, kuten ääniraidasta voi havaita

Koirataiteilija

2009-05-12T06:40:00.000-07:00

Vihdoinkin pääsin testaamaan piileviä kykyjäni koirasirkuksen tiimoilta. Milo ja Zippy vuorotellen testasivat kanssani mitä hurjempia temppuja. Seuraavien kuvien ja videopätkien avulla voitte aistia häivähdyksen sirkustunnelmaa. Lisää on luvassa...

Vappuhulinaa 30.4-1.5.2009

2009-05-04T11:04:00.000-07:00

30.4. Munkkirasvaa

Munkki maistuu...

... myös ensikertalaisille

1.5. Palloparatiisissa kauppatorilla

Vaikea valinta

Onnelliset pallojen omistajat

Hyvää vapunjälkeistä aikaa kaikille

Tulkoon vapaus - ja vapaus tuli 26.4.2009

2009-05-04T06:43:00.000-07:00

Aurinko paistoi ja taudit olivat takana joten suuntasimme minun ja ennen kaikkea Laurin suosikkipaikalle Lassilan urheilupuistoon tarkkailemaan kenttähenkilökunnan hommien edistymistä ja aloittamaan kesän terassi-/piknikkauden

Aurinko hellii ja terdellä on tungosta

Olisipa sitä edes hiukan isompi

Sairaspolilla 16.4.-25.4.

2009-05-04T06:16:00.000-07:00

Pari viikkoa meni aika hiljaisella. Ensin isi tuli kipeäksi, sitten Lauri ja lopulta minä ja äiti. Neljän seinän sisäpuolet tulivat aika tutuiksi ja "kookkaat koneetkaan" ei enää jaksaneet innostaa. Onneksi elämä lopulta voitti!

Kaksi potilasta

Jos vaikka jaksaisi

Tuhatkasvo A.Heikkilä

2009-04-15T00:35:00.001-07:00

Rento jätkä...

... tai showmies

Pääsiäispuuhia 2009

2009-04-15T00:08:00.001-07:00

Virpomassa 5.4.2009

Osa noidista käyttää julkista liikennettä luudan sijaan

Kohde nro 1 - papan mummila

Aamutreenit

Pääsiäisruohot 2009

Ahton istutukset

Uskomatonta kyllä - tässä tulos!

Perinteet kunniaan

Ja mämmi maistuu...

Laurin pääsiäsmantra - on kova mämminälkä!

Eetu yökylässä - painia ja äijäenergiaa 29.-30.3.2009

2009-03-30T11:03:00.000-07:00

Viimeinkin kauan odotettu päivä koitti ja eetun kanssa pitkään suunniteltu yökyläilysessio oli valmis alkamaan. Ovikello kilahti puolenpäivän aikaan ja kaivattu vieras astui ovesta sisälle. Yksi ainakin oli pomminvarmaa - tästä päivästä ei tulisi puuttumaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Paint Shop Boys

Ähinää molskilla

Rakas serkkupoika ja Ahton takamus

Apua kodin räystäältä tippuu lunta...

Mitä isot edellä sitä pienet perässä

Kalassa

Hyvin ansaitut unet

Ja tässä vielä lopuksi parhaat riehuhetket!!!

Jumissa pilkillä 22.3.2009

2009-03-25T10:49:00.001-07:00

Edellisestä pilkkireissusta oli kulunut jo luvattoman kauan ja kun keli oli kuin enkeli oli päivälle vain yksi järkevä suunnitelma. Olimme jääneet edellisellä reissulla rehellisesti nollille, mutta "tolpalle" kairatut kymmenet reiät eivät voineet viestittää mistään muusta kuin kalapaikasta.

Näinpä hyppäsimme yhden aikaan neliykkösestä Runebergintiellä ulos ja otimme suunnan kohti Seurasaarenselkää. Aurinko paistoi ja kiitin mielessäni äitiä, joka oli toolman tim tyyppisesti korjannut aurinkolasieni sangan. Sangan joka katkesi noin 1,54 minuuttia ennen reissun alkua, kun rysähdin kevyellä elopainolla serengetien päälle. Maalarinteippikorjaus piti ja rinkan kyydistä oli hauska tarkastella potentiaalisia kalapaikkoja.

Hetki ennen jalkakylpyä...

Yritinkin ehdotella isille tiuhaan ensimmäisien reikien kairausta, mutta ovelasti isi oli köyttänyt minut selkäänsä ja sai näin päättä ensimmäisen kairauskohteen. Pysähdyimme pienen saaren viereen ja hihkuin riemusta kun isi rouhi jäähän ensimmäiset kengän mentävät reiät. Pilkin isin mieliksi hetken, mutta kun kalaa ei tuntunut kuuluvan päätin keskittyä sohjon poistamiseen ja lisäämiseen jo kairattuihin reikiin.

Juoksentelin ja kiljuin riemusta tyhjennellessä ja täytellessäni avantoja. Samaan aikaan isi jatkoi keskittynyttä pilkkimistä ilman kaloja. Lopulta päädyin täyttämään yhden reistä aivan ääriään myöten lumella. Jostain mieleeni pälkähti ajatus astua nyt näkymättömissä olevaan reikään. Samantien kun jalkani upposi polvea myöten hyiseen veteen tajusin liikkeen olleen iso virhe. Pian huomasin olevani tukevasti jumissa. Huusi nopeasti isiä apuun ja pian olin taas kokonaisen jään turvallisemalla puolella. Jalkaan vaan oli hiukan kylmä.

Isi tokaisikin heti vahingon nähtyään, että nyt taitaisi olla kotiin lähdön paikka. Ajatus ei minua mielyttänyt vaan parahdin sydäntä särkevään parkuun. Lopulta onnistuinkin suunnilmassani ja isi pujotti omaa sukkaansa hyhmäiseen jalkaani. Temppu onnistui ja pian istuin harvinaisen tyytyväisenä siemailemassa lämmintä kauramaito kaakaota ja syömässä jääkaappi kylmää lihapiirakkaa.

Kolmannella evästauolla

Kahden pilkkireissu kokemuksella voin jo nyt sanoa miksi isi varmaan tykkää tästä jalosta harrastuksesta. Kairaaminen on kivaa, sohjokauhan käyttö suorastaan hulvatona ja kaiken kruunaa evästauot. Pian olimmekin jo seuraavalla herkuttelutauolla ja karkki ja rusinat maistuivat todella hyvältä. Jossain neljännen ja viidennen evästauon välissä onnistuimme yhyttämään myös ensimmäiset (ja viimeiset) kalat. Isi antoi viimeinkin periksi ja kävi lainaamassa viereiseltä pilkkijältä oikeita toukkia kumisten vitsien sijaan. Pian avannosta nousi kaksi valtavaa siikaa!!! Eipäs sittenkään isi tunnisti kalat räkäkiiskiksi, jotka jo kolmevuotias tajuaa heittää variksille. Todistetuksi kuitenkin tuli, että pilkkienkin kalaa voi saada. Kuitenkin suuren raakun pistellässi kiiskiämme hetulaan ja istuessani rinkan kyydissä matkalla kohti kotia aloin jo hekumoimaan tulevasta siian onginta kaudesta. Siellä saa heitellä kiviä!

Kiisket eivät kelpaa kuin variksille

Synttäribileet 15.3.2009

2009-03-22T09:43:00.000-07:00

Lampaan uusi kaveri -Pukki

Näitä riitti

Mummilta saatu ikkunalana testissä

Junakakku vol. 2

Suuri Puhallus

Bilettäjiä useammassa sukupolvessa

Lauri 3v 14.3.2009

2009-03-22T09:33:00.001-07:00

Aamuherätys

Miten näyttelen iloista jos täällä ei olekaan...

...betoni auto en olisi ikinä uskonut!

Mitäköhän tossa broidin isossa paketissa on?

Uudet lelut koekäytössä - Prisman rakennustyömaa

Paketti Kanadasta 20.3.2009

2009-03-21T01:21:00.000-07:00

Jännitys tiivistyy...

Kaamea konikyyti 7.3.2009

2009-03-19T09:26:00.000-07:00

Jätimme tänään uinnin väliin, koska MLL:tto järjesti puistossamme paloautopäivän. Istuessani vaunuissa matkalla kohti puistoa paloauto kurvasi takaa ohitsemme ja Laurin askeltiheys muuttui nopeasti Usain Bolt - tyyppiseksi. Perillä tutusti melko tyhjä puisto pullisteli jos jonkinlaista taapertajaa.

Veljeni palomestari

Ryntäsimme vauhdilla paloauton viereen ihailemaan sen letkuja, kirveitä ja muita elintärkeitä pelastusvälineitä. Sivusilmällä huomasin vieressämme korskuvan lämminverisen mustan orhin. Päätin kuitenkin jatkaa touhujani hurjasta hevosesta huolimatta.

Pian siirryimme isin kanssa pitkänä luikertelevaan ihmisjonoon jonka määränpäänä oli selvästikin hevoskyyti. En tiedä mitä pahaa Lauri oli tehnyt, mutta isin ja äitin suunnitelmana oli selvästikin pakottaa tietämätön isoveljeni konin kuljetettavaksi. Oma turvallisuuteni ei kuitenkaan tuntunut olevan uhattuna joten nieleskelin kyyneleitä Laurin kohtaloa surkutellessani.

Pian äiti ilmestyi Laurin kanssa paikalle ja ilmoitti ilmekkään värähtämättä, että pääsisin pian "hevosajelulle". Vain kiljuvan ruumiini yli! Löysin taas kehostani lukemattomia uusia pikkulihaksia, kun jännitin vartaloni kaarelle ja päästin patoutuneen kauhun purkautumaan korkeana äänenä talvipäivään. Huusin niin kovaa kuin jaksoin ja pian äiti siirsi minut syrjään jonosta - erävoitto. Samassa näin isin kuitenkin nostavan Laurin inkvisitiorekeen ja yritin vielä kerran huutaa niin kovaa, että onnistuisin pelastamaan Laurin kidutukselta.

Kaamea mustaorhi

Hevonen lähti kuitenkin kauhun kello kilisten kiitämään läpi hankien isi ja lauri kyydissä. Jostain ihmeen syystä lauri näytti hyvinkin tyytyväiseltä kyydistä. Itse jatkoin kuitenkin sinnikästä taistelua Laurin puolesta ja pian äitin desibelin sietokyky petti ja siirryimme pois ajelupaikalta. Kun Lauri ja isi saapuivat hymyssä suin luoksemme uskalsin vieläkään hädin tuskin rentoutua. Lopulta painajaiseni kuitenkin päättyi ja istuin turvassa leikkipuiston sisätiloissa. Edes kaamean kellon kimeä kilinä ei kantautunut sisätiloihin ja kun eteeni kannettiin vielä tuore sokerimunkki ymmärsin, että olin ehkä metelöinyt syyttä. Ehkä ensivuonna uskallan jo hevosajelullekin - kunhan koni ei vaan ole musta!

Turvallisesti kaukana konista - ja munkki maistuu

My music Helmikuu 2009

2009-03-18T08:38:00.000-07:00

Hepo hirnahtaa'a

Mikäköhän minusta tulisi isona?

Tallustelu on alkanut 24.2.

2009-02-24T08:54:00.000-08:00

Kävely sujuu jo jos minua jaksaa riittävästi houkutella

Pottailua 16.2.2009

2009-02-19T00:04:00.001-08:00

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut potista. Niiden kiiltävän sininen pinta ja komea kaiku mikä kuuluu karjahtaessani niiden syvyyksiin. Välillä olen jopa onnistunut livauttamaan legon tai pikkupalikan keltaiseen kylpyyn.

Nyt pottien virallinen tarkoitus on kuitenkin selvinnyt. Potta eli leikki-istuin mahdollistaa palikka ja autoleikin ryhdikkäässä asennossa. Myös pierut kumahtavat komean hauskasti kaikukopan reunoja vasten. Hauskinta potassa on kuitenkin se, että isi ja äiti kehuvat valtavasti kun teen sinne pissat. Olisivat antaneet minun aloittaa taman harrastuksen jo aiemmin. Vuoden verran marissa vaipoissa on ihan riittavasti.

Jonkulainen rauha kiitos!

Kimppakivaa

Talviriehuntaa vanhassa puistossa 15.12

2009-02-18T23:59:00.000-08:00

Punaposkinen ulkoilija

Peppumäkeä isossa puistossa

Napakelkan kolinaa

Hiihtolomalla 14.2.2009

2009-02-14T10:28:00.000-08:00

Koko jengi on taas koossa kun isi viettää opettajien luksuslomia tällä kertaa hiihdon merkeissä. Aloitimme lököviikon sporttisissa merkeissä uiden ja hiihtäen. Vihdoinkin pääsin kunnon koneladuille ja taivalta taittui heti lähes puolikilometriä. Suurin osa matkasta sujui iloisesti laulellen kuten alta voitte nähdä!

Karkkirekkoja katsomassa 12.2.2009

2009-02-12T11:24:00.000-08:00

Luvassa paljon karkkia...

Varokaa nyt vähän kun heittelette niin bulkkikarkkeja - olen kiinni täällä vaunuissa enkä pysty väistämään...

Saalista...

1v pirskeet - hullua hulinaa 8.2.2009

2009-02-12T08:49:00.000-08:00

Meinasi mennä aamulla hermot! Heräsin innosta ja odotuksesta täristen - muistaakseni olen sulostuttanut tätä maailmaa olemassa olollani kokonaisen vuoden. Ei vaan voinut uskoa todeksi, että suuri päiväni sivuutettaisiin jollain hölöhölö onnittelulla ja poskisuudelmalla. Ei tässä nyt sentään missään Pohjois-Koreassa eletä - missä oli kaikki kaunis materia!

Niin vaan äiti kantoi minut puuronkeittoon ja isi jäi vielä laiskanpulskeana makaamaan sänkyyn. Ei ilmapalloja, ei juhlalauluja eikä ainakaan yhtään kiiltävää pakettia. Huulta purren annoin pettymyksen mennä ja aloitin peruspäivän lusimisen. Onneksi on olemassa Lauri!

Totuttuun tyyliin Lauri nukkui taas hetken meikäläistä pidempään, mutta herääminen oli sitäkin näyttävämpi. Nosti katseeni toivottaakseni veljen tervetulleeksi peruspäivään, mutta juhlahumu humahti nopeasti helttaan, kun huomasin Laurin kiikuttavan valtavan kokoista pakettia kohti olohuonetta. Omat taitoni eivät vielä ole ihan saksienkäyttö tasolla, mutta onneksi apu oli lähempänä (ja innokkaampana) kuin uskoinkaan.

Laurin leikatessa pakettia auki keskityin lahjanauhojen lujuustutkimuseen (kestää repimisen, raapimisen ja puremisen). Pian sain kurkata aukaistuun pakettiin, mutta vasta Laurin kiskaistessa Ferrarinpunaisen potkuauton ulos paketista tajusin lahjan todellisen luonteen. Pian kruisailin tukka hulmuten olkkarista eteiseen ja taas takaisin. Isimoottori hurisi ja Laurin mopon takavalot loistivat edessäni. Välillä vaihdoimme ajoneuvoja ja huomasin, että 1 vuotinen tasapainotreeni ei ole aivan vielä tuottanut toivottua tulosta.

Jo on paketilla kokoa - broidi avausapuna

Mikä kumma sieltä paljastuu...

Voi vallaton mikä biili...

Auto tulipunainen, kuski tosi iloinen...

Kulkupelit vaihdon välineenä

Aamu-ulkoilujen ja päikkäreiden jälkeen alkoi juhlavieraita pukata sisälle ovista ja ikkunoista. Lauri autteli pakettien availussa ja uudet kirjat ja lelut päätyivät pian suun kautta täydentämään lattian lelukaaosta. Väkeä alkoi pian olla paikalla niin paljon, että asuntomme etelä- ja pohjoissiipi alkoivat pullistella kakkua odottavasta kansasta.

Juhlahumua

Ja sitä kakkua kannatikin odottaa. Äiti oli panostanut luomukseen kaiken taitonsa ja veturia ja vaunuja oltiin väännetty sellaisella pieteetillä, että kakkuun koskeminen tuntui melkein rikolliselta. Koska en valitettavasti vielä osaa kunnolla puhaltaa, eikä kynttilää ihme kyllä saa räkiä sammuksiin joutui lauri auttamaan liekin sammutuksessa. Kun vihdoin pääsin vaarin kanssa kakun syönnin makuun en enää surrut tuhotun junakakun perään vaan nautin kermavaahdon, mustikan ja banaanin jumalaisesta makujen sinfoniasta.

Tyylikäs junakakku

Apupuhaltaja

Herkkua on siina monenlaista

ugh

Pian kakun syönnin jälkeen vieraat alkoivat yksi kerrallaan poistua kotejansa kohti. Kuka tyylikkäästi vilkuttaen, toinen kiivasti omaa kenkäpariaan etsien. Väen vähetessä pidot tunnetusti paranevat ja niin kävi nytkin. Eetu ja Lauri tajusivat pian väylän olevan vapaa kunnon riehuntaan ja niinpä nämäkin kinkeri päättyivät ensin riemun sekaisiin huutoihin ja lopulta kevyeen kinasteluun. Kun ovi lopulta viimeisen vieraan poistuttua sulkeutui oli helppo todeta: "Huh huh mitkä bileet!"

JUHLAVIERAITA

Ihanainen Ella

Viihdyttäjä Eetu

Etikettivirhe

Kuvasatoa tammikuulta

2009-02-12T08:34:00.000-08:00

Kannibaalit

Paketti Kanadasta

Peltosen peruslaudat testissä

Käärmetalolla 4.1.2009

2009-01-14T11:08:00.002-08:00

Vesivaraani poseeraa

Tankkaustauko

Mätiksellä sukeltelemassa?

Katsekontakti

KUIN KAKSI MARJAA

Sub-Trooppinen yökurnuttaja

Ahto Eerikki Heikkilä

Uusivuosi 31.12

2009-01-14T11:08:00.001-08:00

Letkeää vuotta 2009 kaikille...

Mitäköhän tästäkin tulee...

Kivaa, Ahtokin valvoo...